Vuosi on ollut suurimpien amerikkalaisyhtiöiden juhlaa. Siihen voi kuitenkin sisältyä riski, varoittavat JP Morganin strategit.
Viime vuosina sijoittaja on saanut loistavan korvauksen riskinotolle sijoittamalla amerikkalaisiin teknojätteihin. Nuo muutamat suuret ja nopeasti kasvavat teknoyhtiöt ovat olleet huikeita menestystarinoita finanssikriisin jälkeisinä vuosina.
Menestys on tuonut teknojäteille mairittelevan nimityksen ”Magnificent Seven”, mikä on viittaus kuuluisaan lännenelokuvaan. Nämä seitsemän yhtiötä ovat Alphabet (Googlen emoyhtiö), Amazon, Apple, Microsoft, Tesla, Meta ja Nvidia.
Suurimpien amerikkalaisyhtiöiden menestys on johtanut siihen, että amerikkalaisten osakeindeksien tuotto seurailee yhä enemmän suurimpien yhtiöiden tuottokehitystä. Suurimmista teknologiajäteistä yksistään Microsoftin, Alphabetin, Applen, Amazonin ja Metan yhteenlaskettu markkina-arvo on häikäisevän suuri, yli 10 biljoonaa dollaria.
Teknologiarallia ovat vauhdittaneet odotukset siitä, että Yhdysvaltain keskuspankin koronalennukset auttavat vauhdittamaan tuloskasvua. Koronlaskut ovat mannaa erityisesti kasvuhakuisille yhtiöille, joiden arvo perustuu vahvasti tulevaisuuden kasvaviin tulosodotuksiin.
Vaikka keskuspankin odotetaan pitävän korot ennallaan, sijoittajat odottavat kiihkeästi pääjohtaja Jerome Powellin kommentteja keskiviikon korkopäätöksen jälkeen saadakseen vihjeitä korkopolitiikan näkymistä alkuvuodelle.
Kaikuja it-kuplasta
Tämä keskittyminen voi olla riskitekijä osakesijoittajalle.
JPMorganin sijoitusstrategien mukaan Yhdysvalloissa 10 suurimman osakkeen vahva asema osakemarkkinoiden markkinaosuuksista muistuttaa yhä enemmän 1990-luvun lopun it-kuplan tilannetta. Aiheesta kertoo uutistoimisto Bloomberg.
Khuram Chaudhryn johtamat strategit muistuttavat, että MSCI USA -indeksin kymmenen suurimman osakkeen, mukaan lukien kaikki Magnificent Seven -teknologiaosakkeet, osuus on noussut joulukuun loppuun mennessä 29,3 prosenttiin.
Se on vain hieman alle kaikkein korkeimman 33,2 prosentin tason, joka nähtiin kesäkuussa 2000. Lisäksi vain neljä sektoria on edustettuna 10 suurimman yhtiön joukossa, kun historiallinen mediaani on kuusi, strategit toteavat.
Vaikka nykyisen ympäristön ja vuosisadan vaihteen internetosakkeita ympäröineen spekulatiivisen huuman väliset yhtäläisyydet hylätään usein, strategien analyysi mukaan olosuhteet nyt ”ovat paljon samankaltaisemmat kuin luullaan”.
”Tärkein johtopäätös on, että äärimmäisen keskittyneet markkinat ovat selkeä ja ajankohtainen riski osakemarkkinoille vuonna 2024. Aivan kuten hyvin rajallinen määrä osakkeita oli vastuussa suurimmasta osasta MSCI USA:n voitoista, kymmenen suurimman osakkeen arvonalennukset voivat vetää osakemarkkinat mukanaan alaspäin”, strategit toteavat.
Mikä oli it-kupla?
Pelkästään mittakaavaltaan ja kooltaan vain harvat kuplat vetävät taloushistoriassa vertoja 1990-luvun it-kuplalle, jota kutsutaan myös dotcom- tai teknologiakuplaksi.
Internetin kasvava suosio käynnisti tuolloin valtavan spekulointiaallon ”uuden talouden” yrityksissä. Nopea kasvu ja innovaatiot johtivat siihen, että teknologia-alan startup-yrityksiin virtasi ennennäkemättömän paljon riskipääomaa, mikä johti paisuneisiin osakekursseihin ja kestämättömiin liiketoimintamalleihin.
Termiä ”dotcom-kupla” käytettiin ensimmäisen kerran kuvaamaan tätä ajanjaksoa, jolloin sijoittajat vakuuttuivat siitä, että internet-yritykset olivat voittamattomia ja pystyivät tuottamaan suuria voittoja pienellä vaivalla.
NASDAQ Composite -indeksi romahti pian maaliskuussa 2000 saavutetun huippunsa jälkeen ja putosi peräti 78 prosenttia lokakuuhun 2002 mennessä, mikä aiheutti Yhdysvalloissa myös taantuman.
