Moninaiset riskit ovat karkottaneet ulkomaiset sijoittajat.
Hong Kongin ja manner-Kiinan osakepörssit ovat jääneet jälkeen esimerkiksi länsimaiden keskeisille osakeindekseille. Hong Kongin osakemarkkinan kehitystä kuvaava Hang Seng -indeksi on tuottanut -8,8 prosenttia ja Shanghain osakepörssin Shanghai Composite on laskenut 4,4 prosenttia tänä vuonna. Suunta on tuttu, sillä viime vuonna Kiina oli yksi heikoimmin tuottaneista osakemarkkinoista.
Sijoittajat näkevät useita riskejä Kiinan markkinassa. Hidastuva talouskasvu on yksi sellainen. Kiinan osakemarkkinoilla nähtiin keskiviikkona myyntiaalto, kun maan bruttokansantuotteen kasvu alitti odotukset. Se kasvoi viime vuoden neljännellä kvartaalilla 5,2 prosenttia vuodessa. Ekonomistien ennuste oli 5,3 prosenttia. Myös joulukuun vähittäismyynti jäi odotuksista. Sen kasvulukema oli 7,4 prosenttia vuodessa, joka oli 0,6 prosenttiyksikköä ennusteita vähemmän.
Kiinan talouden aktiviteetin heikentyminen on ollut laaja-alaista. Se on johtunut niin Kiinan kotimaisesta kulutuksesta kuin ulkomaankaupasta. Lisäksi kiinteistösektorin ongelmat ovat vaikuttaneet merkittävästi bruttokansantuotteen kehitykseen. Kiina on vajonnut deflaatioon heikon talouskasvun vuoksi. Kuluttajahinnat laskivat joulukuussa 0,3 prosenttia vuodessa.
Kiinan talouskasvun hidastuminen on ollut odotettua vahvan kasvun aikakauden jälkeen. Kasvutarina hakee vertaistaan. Kiina oli vielä 1970-luvun lopulla yksi maailman köyhimmistä valtioista. Esimerkiksi vuonna 1978 bruttokansantuote asukasta kohti oli vain 229 dollaria. Vuoden 2022 lopulla se oli 12 720 dollaria. Kiina on siis siirtynyt köyhyydestä ylempään keskiluokkaan maailman maiden vertailussa.
Vahva talouskasvu on ollut seurausta Kiinan hallinnon reformeista, jotka edesauttoivat markkinatalouteen siirtymistä ja globalisaatiota. Suhteet länsimaihin paranivat ja ulkomaisista investoinneista ja viennistä tuli talouskasvun moottori.
Talouskasvua siivitti myös korkea tuottavuuden kasvu erityisesti vuosina 1990-2007. Sen aikana tuottavuus kasvoi keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Se oli paljolti kaupungistumisen ja yritystoiminnan kasvun ansiota.
Vuoden 2007 jälkeen tuottavuus on kasvanut vain noin prosentin vuodessa. Tuottavuuden kasvun hidastumisen taustalla on muun muassa 2007-2009 finanssikriisi, joka heikensi Kiinan luottamusta länsimaiseen rahoitusjärjestelmään ja toimi katalysaattorina valtion omistusten uudelle kukoistukselle.
Tuottavuuden kasvun hidastumisen lisäksi ikääntyvä väestö painaa Kiinan talouskasvua. Demografiset haasteet johtuvat erityisesti vuosikymmeniä kestäneestä yhden lapsen politiikasta.
Kiinan valtion rooli on jälleen kasvanut yritystoiminnassa
Valtion rooli ja kontrolli yritystoiminnassa kasvoi jälleen 2010-luvun aikana. Sijoittajan näkökulmasta epävarmuutta on erityisesti lisännyt hallinnon tekemät ennalta-arvaamattomat ja sijoittajiin negatiivisesti vaikuttaneet poliittiset päätökset.
Hidastuvan talouskasvun ja hallinnon kontrollin kasvun lisäksi geopoliittiset riskit ovat kasvaneet. Sijoittajia huolestuttaa erityisesti Kiinan ja Taiwanin välinen tilanne, mutta geopoliittiset riskit voidaan nähdä myös laajempana vastakkainasetteluna idän ja lännen välillä sekä kehityskulkuna globalisaatiosta protektionismiin.
Kaiken kaikkiaan riskien kasvu on johtanut siihen, että ulkomaiset sijoittajat ovat keventäneet merkittävästi Kiinan allokaatiota sijoitussalkuissa. Ulkomaiset sijoittajat ovat lunastaneet nettona tänä vuonna noin 31,4 miljardia juania eli noin neljä miljardia euroa Kiinaan ja Hong Kongiin sijoittavista rahastoista.
Kiinan hallinto on tehnyt toimia osakemarkkinan vakauttamiseksi. Se on esimerkiksi yrittänyt kasvattaa osakekaupan aktiviteettia alentamalla osakekaupan leimaveroa. Hallinto on myös asettanut tiettyjä rajoituksia instituutioiden osakemyynneille. Sen vaikutukset ovat kyseenalaisia, koska rajoitukset saattavat heikentää sijoittajien riskinottohalukkuutta.
Kiinan osakemarkkinan kertoimet ovat ennätysmatalia
Kiinan osakemarkkinan arvostustaso on matala lukuisten riskien vuoksi. MSCI China -osakeindeksin P/E-kerroin analyytikoiden seuraavan 12 kuukauden tulosennusteilla on noin 8. Arvostustasoero esimerkiksi suhteessa Intian osakemarkkinaan on ennätyksellisen suuri. MSCI India -indeksin P/E-kerroin on noin 19.
Matala arvostustaso on kuitenkin tällä hetkellä toissijainen asia. Sentimentti määrää lyhyen aikavälin suunnan osakemarkkinoilla. Se on nyt heikko. Toisaalta silloin pienetkin positiiviset tekijät saattavat aiheuttaa lyhyen aikavälin rekyylin.
Pidemmän aikavälin kurssinousulle tulisi kuitenkin olla riskejä pienentäviä ajureita. Niitä olisi esimerkiksi hallinnon mittava elvytys tai geopoliittisten riskien hälventyminen.
Laskeviin kursseihin ostaminen on ollut tyypillinen huono strategia sekä ajoituksen että riskin näkökulmasta, varsinkin jos positiiviset ajurit puuttuvat. Sen vuoksi moni sijoittaja on valinnut odottamisen strategiakseen Kiinan osakemarkkinoilla. Se ei ole lähtökohtaisesti huono vaihtoehto, sillä pidemmän aikavälin kurssiajureiden mahdollisesti kääntyessä on sijoittajilla hyvin aikaa reagoida pitkän laskumarkkinan jälkeen.
JPMorgan Chasen tekemän globaalin kyselyn mukaan 38 prosenttia sijoittajista alipainottaa Kiinaa ja niistä peräti 40 prosenttia aikoo pienentää Kiinan painoa entisestään. Vain viidellä prosentilla Kiina on ylipainossa. Allokaatiot kuvaavat heikkoa luottamusta Kiinan markkinaan, mutta myös toisaalta sitä, että suurin laskumarkkina saattaa olla takana allokaation pohjan lähestyessä.
Kinuskit hymyilee sulle suu korvissa, mut ne pettää ja taka-ajatukset mieles
Korruptio, epäluotettava maa, pörssis on firmoja joita ei ole tosiasiallisesti olemassa. Jos joku firma nousis, sut konfiskoidaan ja rahat viedään
eli no go.. sen läksyn opin jo 15 v sitten