Kohoavat kustannukset saattavat houkutella taloyhtiöitä siirtämään korjauspäätöksiä.
Kevään yhtiökokouskauden lähestyessä taloyhtiön kannattaa käydä läpi tämänhetkinen taloustilanne sekä tulevat korjaushankkeet, Isännöintiliitto muistuttaa tiedotteessaan. Liitto ennustaa taloyhtiöiden vastiketasojen nousevan 5–10 prosenttia tänä vuonna. Kulujen noustessa varautumisen merkitys korostuu.
Taloyhtiön hoitokulujen nousupaineet muodostuvat tänä vuonna muun muassa energia- ja vesikustannuksista, kiinteistöverosta, vakuutuksista ja mahdollisesta tonttivuokrasta. Kulujen nousu heijastuu suoraan taloyhtiön kassaan.
Varsinkin energia- ja vesikustannusten suuret korotukset luovat entistä enemmän painetta taloyhtiöiden talouteen, mutta kaupunkikohtaiset erot ovat myös suuria.
”Taloyhtiöiden vastiketasojen odotetaan nousevan pahimmillaan 5–10 prosenttia tänä vuonna. Taloyhtiöiden talous on jo ennestään kovilla ja kylmä kyyti jatkuu”, toteaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.
Koro-Kanerva muistuttaa, että nyt jos koskaan varautumisen merkitys korostuu entisestään.
”Taloyhtiöllä tulee olla riittävä puskuri yllättäviä tilanteita ja kulujen nousua varten. Vastikemaksuja tulee seurata säännöllisesti ja mahdollisiin rästeihin tulee reagoida nopeasti.”
Vaikka taloustilanne on haastava, tarvittavia korjauspäätöksiä ei kannata lykätä liian kauas tulevaisuuteen. Kun taloyhtiö on hyvin hoidettu eli korjaukset on tehty ajallaan ja korjaaminen on suunnitelmallista, varmistetaan lainoituksen saaminen myös tulevien remonttien osalta.
”Pelkona on, että taloyhtiöiden korjauspäätöksiä ei tässä taloustilanteessa tehdä riittävän ajoissa ja suunnitelmallisuus puuttuu. Korjausten siirtäminen voi tuntua houkuttelevalta säästötoimelta, mutta oikeasti se on kuin parsisi sukkaa ilman lankaa. Lykkääminen kostautuu siinä vaiheessa, kun korjaus lopulta olisi aivan pakko tehdä eikä pankki enää myönnäkään lainaa taloyhtiön huonosti hoidetun korjaushistorian ja puuttuvan suunnitelmallisuuden vuoksi”, sanoo Koro-Kanerva.
Korjausrakentamisen määrä on jo kääntynyt Suomessa laskuun.
POP Pankin arvion mukaan korjausrakentamisen osuus rakennusinvestoinneista on noin 50 prosenttia riippuen suhdannetilanteesta. Korjausvelkaa syntyy, kun rakennuksen kuluminen ylittää sen ylläpidon.
Pankin mukaan korkojen nousu, heikentynyt ostovoima ja tiukentunut taloustilanne ovat saaneet kotitaloudet ja taloyhtiöt harkitsemaan korjaushankkeiden toteuttamisen aloittamisen viivästyttämistä. Tämä voi vain pahentaa tilannetta ja kasvattaa tulevia korjauskustannuksia.
”Asuntojen korjaustarpeen kasvu on koko yhteiskunnan laajuinen haaste. Lähivuosina korjausvelka kasvaa entisestään, sillä rakennuskanta ikääntyy”, toteaa POP Pankin johtaja Timo Hulkko.
”Asuntojen ja kiinteistöjen korjaaminen on hyvin oleellista niiden arvon säilyttämiseksi. Hiipuvilla alueilla tämä tietysti voi olla haastava tavoite, koska asuntojen kysyntä vähenee. Hiipuva kysyntä painaa hintoja alaspäin ja remontit voivat olla suhteettoman kalliita asunnon arvoon nähden”, Hulkko toteaa.
Koska kulujen nousuun on mahdotonta vaikuttaa, kannattaa huomio kiinnittää mahdollisiin säästökohtiin, joita voi löytyä taloyhtiössä esimerkiksi energiankäytön osalta.
Isännöintiliiton mukaan taloyhtiön on mahdollista säästää energiaa myös ilman merkittäviä investointeja. Koska lämmön-veden- ja sähkönkulutus ovat suuria menoeriä taloyhtiölle, vastaavasti sieltä saadut pienetkin säästöt voivat olla merkittävä säästö euroissa.
