Omaisuudenhoidon pörssikonkarin Hannu Angervuon ennusteen mukaan Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden osingot laskevat merkittävästi eli noin 1,5 miljardia euroa viime vuodelta verrattuna vuoden 2022 ennätystasoon”.
”Osinkoja tulee keväällä jakoon yhteensä noin 12,9 miljardia euroa”, Angervuo laskee.
Osinkojen pelastajaksi nousee pankkikonserni Nordea, joka vastaa Angervuon ennusteen mukaan noin neljännestä eli 3,45 miljardia euroa pörssiyhtiöiden lähes 13 miljardin euron osinkopotista.
”Nordea operoi nyt omien osakkeiden osto-ohjelmalla, joka tekee yhteensä 1,5 miljardia euroa maaliskuun loppuun asti. Omille osakkeille ei tipahda osinkoja, mutta amerikkalaiset sijoittajat tykkäävät omien osakkeiden ostoista, mikä tukee kurssitasoa.”.
Ulkomaiset sijoittajat omistavat noin 80,5 prosenttia Nordeasta ja korjaavat siten valtaosan pankin kevään osinkopotista. Angervuo heittää paradoksina, että Nordea pystyisi noin viiden miljardin euron pitkäaikaisella omien osakkeiden osto-ohjelmallaan hankkimaan lähes kolmanneksen Nokian osakkeista.
Historian havinasta sen verran, että yli 30 vuotta sitten Suomen Yhdyspankki ja Kansallisosakepankki eli Nordean edeltäjät kuuluivat Nokian suurimpiin omistajiin.
Ovatko ennusteet liian toiveikkaita?
Sijoittajat ottavat sihtiä kuluvalle vuodelle salkkujen tuotoissaan. Analyysitalo Factsetin ennusteen mukaan Nordean tulos heikkenee vuoden 2024 aikana. Helsingin pörssiyhtiöt saavuttavat ennusteessa noin 5,4 prosentin tuloskasvun ilman Nordeaa.
Helsingin pörssikin irtaantuu ”jumboilusta” ja nousee Factsetin ennusteessa jopa Euroopan pörssien kärkijoukkoon.
Angervuo leikkaa kärkeä liialliselta toiveikkuudelta ja arvioi, että pörssiyhtiöiden uusien tilausten arvo heikkeni toistakymmentä prosenttia viime vuodelta. Suomen Pankkikin on ennustanut miinusmerkkistä bkt:ta. Tulosten paraneminen voi alkaa vuoden toisella neljänneksellä, mutta todennäköisimmin vasta vuoden jälkipuoliskolla.
”Eiväthän yritykset pysty tyhjästä tai pelkästä ilmasta tekemään tulosta ja liikevaihtoa, kun käy läpi esimerkiksi konepajojen tilauskertymien pudotuksia verrattuna vuoden 2023 vielä vahvaan tammi-maaliskuuhun, Angervuo jatkaa.
Teollisuuden tilauskannat alas
Angervuon laskelman mukaan Helsingin pörssin teollisuuden yhtiöiden tilauskannat painuvat jo euroissa vuoden 2018 finanssikriisin jälkeiselle ennätyksellisen matalalle tasolle.
Pörssin konepajayhtiöiden tilauskannat laskivat 5,7 prosenttia viime vuoden tammi-syyskuussa ja uudet tilaukset 9,7 prosenttia eli jopa historiallisen paljon.
Suomen viennin arvostakin katosi prosenteissa noin viidennes lokakuussa verrattuna vuoden takaiseen. Suomen viennin yksi ratkaisija eli Saksan teollisuus käy hitailla kierroksilla ja samoin teollisuuden vauhti on hidastunut Yhdysvalloissa.
Konepajat ennätystulokseen
Konepajat eli teknologiayhtiöt, kuten hissiyhtiö Kone ovat tunnettuja ruhtinaallisista osingoistaan. Paperikoneistaan tunnettu Valmetkin on koko pörssitaipaleensa aikana nostanut joka vuosi osinkojaan.
Angervuon ennusteen mukaan konepajat korottavat noin 80 miljoonalla eurolla yhteenlaskettuja osinkojaan viime vuoden tilikaudelta verrattuna vuoteen 2022. Konepajoista irtosi vuodelta 2022 noin 1,68 miljardin euron osingot, jotka tekevät Angervuon mukaan noin 1,74 miljardia euroa viime vuodelta.
Konepajat nostavat Angervuon laskelman mukaan nettotulostaan noin 700 miljoonalla eurolla eli ennätystasolle viime vuoden tilikaudella verrattuna edellisen vuoden noin 2,7 miljardiin euroon.
Konepajat eli Helsingin pörssin ankkuriyhtiöt jakavat perinteisesi tuloksestaan osinkoina noin 40-60 prosentin osuuden. Pörssin suuriin konepajoihin lukeutuvat Koneen ja Valmetin ohella Metso, Wärtsilä, Konecranes ja Cargotec ja Ponsse.
Puu ja sellu jäävät kauas jälkeen koneista ja laitteista sekä niiden huolloista.
Pörssin metsäyhtiöiden nettotulos alenee Angervuon ennusteen mukaan vastaavasti edellisen vuoden noin 3,2 miljardin euron tasosta noin 750 miljoonaan euroon, mikä saattaa johtaa niukkuuteen osinkojen jaossa.
Tuleeko Valmetista pelipaperi?
Konepajoista voi ehkä jonkin sortin sijoittajien pelipaperiksi nostaa Valmetin. Yhtiön noin 4,7 miljardin euron pörssiarvosta lukeutuu noin kahdeksan prosenttia eli noin 700 miljoona euroa niin sanottuun lyhyeksi myyntiin.
Sijoittajat myyvät siten lainaamiaan Valmetin osakkeita ja pyrkivät painamaan yhtiön osakekursseja laskuun. Eli kurssilaskuun uskovat sijoittajat lyövät vetoa yhtiön osakekurssin laskun puolesta. Sijoittajat pyrkivät sitten ostavat osakkeet halvemmalla pois ja palauttavat osakelainan.
Angervuon mukaan Valmetin P/E-luku on 12, mitä tasoa voi pitää halpana konepajoista. Yhtiön osakekurssi on liikkunut noin 24- 25 euron välissä viime kuukausina.
Osa pörssipiireistä asettaa Valmetin tavoitehinnaksi jopa hulppeat 31 euroa per osake.
Oraksella kova ostotahti
Valmet jää toistaiseksi konepajoista ainoaksi yhtiöksi, jossa tulee ehkä merkittäviä myllerryksiä omistukseen. Paasikivien suvun hallinnoima sijoitusyhtiö Oras Invest on pitänyt rivakkaa tahtia yllä Valmetin osakkeiden ostoissa ja omistaa nyt 9,05 prosenttia yhtiöstä.
Valtion sijoitusyhtiö Solidiumille kuuluu noin 10,1 prosentin osuus.
Oras liputti yli viiden prosentin rajan ylityksestä vasta vuoden 2023 kesäkuussa. Solidium liputti puolestaan 19. toukokuuta 2022 kymmenen prosentin ylityksestä.
Pörssipiirit spekuloivat jo, että Solidium myy pois ehkä myös konepajojen osakkeita nykyisen hallituksen lähes 4 miljardin infra-paketin rahoitukseen. Solidium omistaa konepajoista muun muassa Konecranesin ja Metson osakkeita sekä metsäyhtiöistä Stora Ensoa.
Angervuo muistuttaa, että konepajat, joista kuuluu osuuksia Solidiumille, lukeutuvat globaalisti alansa ykkösketjun yhtiöihin.
”Suuret ulkomaiset pankkiiriliikkeet ovat pitäneet melko vakaina omistuksensa konepajoista eli liputukset ovat liikkuneet viiden prosentin molemmin puolin. Sijoittajan näkökulmasta voi tietenkin kyseenalaistaa, että ovatko konepajat strateginen sijoitus valtiolle, kuten Finnair, Fortum tai Neste”, Angervuo lisää.
Nordea arvokkain
Helsingin pörssin päälistan yhteenlaskettu markkina-arvo oli vuoden 2023 lopussa 261,6 miljardia euroa. Pörssin päälistan suurimmat yhtiökohtaiset markkina-arvot olivat joulukuun lopussa: Nordea (39,6 mrd. euroa), Neste (24,7 mrd. euroa), Kone (20,4 mrd. euroa), Sampo (19,8 mrd. euroa), UPM-Kymmene (18,1 mrd. euroa), Nokia (17,1 mrd. euroa) ja Fortum (11,7 mrd. euroa).
Angervuon mukaan seitsemän suurimman yhtiön yhteenlaskettu markkina-arvo vuoden 2023 lopussa oli noin 152 miljardia euroa ja osuus koko pörssin päälistan yhtiöiden yhteenlasketusta markkina-arvosta teki 58 prosenttia.
