Viime vuosi oli erityisesti suurten teknojättien juhlaa. Niin sanotut mahtiseitsemän-osakkeet eli Microsoft, Nvidia, Apple, Amazon, Alphabet ja Tesla ovat hyötyneet helpommasta rahoituksen saatavuudesta. Lisäksi esimerkiksi Microsoft ja Nvidia ratsastavat nyt vahvasti tekoälybuumin aallonharjalla.
Suuryhtiöiden menestys on johtanut siihen, että esimerkiksi MSCI USA -indeksin kymmenen suurimman osakkeen – joihin myös mahtiseitsemän-yhtiöt kuuluvat – osuus on noussut joulukuun loppuun mennessä yli 29 prosenttiin.
Rahoitustutkimuslaitos Fundstratin tutkimusjohtaja Tom Lee uskoo, että USA:n pienyhtiöt eli niin sanotut Small Cap -osakkeet voivat nousta voimakkaasti tänä vuonna. Lee kertoi uutistoimisto CNBC:n haastattelussa, että pienosakkeiden arvostus suhteessa S&P 500:aan ei ole näyttänyt näin houkuttelevalta sitten vuoden 1999.
Leen mukaan Small Cap -osakkeet voivat nousta jopa 60 prosenttia tänä vuonna.
Suomessa pienempien yhtiöiden First North -listalla viimeisen vuoden aikana kurssilaskijoita on huomattavasti enemmän kuin kurssinousijoita. Kaksinumeroisiin kurssinousuihin ovat yltäneet vain Efecte, Kempower, Fodelia ja Springvest. Pahnan pohjimmaisina ovat olleet sellaiset yhtiöt kuin Betolar, Spinnova, Modulight, Pallas Air ja Duell.
Handelsbankenin salkunhoitaja Jari Pusa kertoo blogissaan, että viime vuoden tuotot pienyhtiöillä jäivät markkinasta riippuen 7–10 prosenttiyksikköä suurten yhtiöiden tuottoja pienemmiksi, vaikka nousumarkkinassa pienyhtiöt yleensä tuottavat paremmin.
Pienyhtiöltä odotetaan kovempaa tuloskasvua
Nyt kuitenkin pienyhtiöiltä odotetaan reipasta tuloskasvua, Pusa uskoo.
”Osakekurssit pyrkivät yleensä katsomaan useita kuukausia tulevaan. Pienyhtiöiden muita heikompi kurssikehitys ei kuitenkaan nyt heijastele heikentyneitä tuloskasvuodotuksia. Päinvastoin”, hän toteaa.
Salkunhoitajan mukaan markkinat odottavat sekä Pohjoismaissa että Euroopassa pienyhtiöiltä kuluvana vuonna vahvaa tuloskasvua. Isojen yhtiöiden kohdalla tuloskasvun puolestaan ennakoidaan jäävän hyvin lähelle nollaa.
Pusan mukaan ero tuloskasvuodotuksissa on vaikuttanut siihen, että pohjoismaisten pienten ja suurten yhtiöiden osakkeiden arvostuksen välinen ero on kasvanut historiallisen suureksi. Lisäksi omaan historiaan verrattuna pohjoismaisten pienyhtiöiden nykyinen arvostus on lähes 20 prosenttia matalampi kuin viimeisen kymmenen vuoden keskimääräinen arvostus.
Mikä voisi kääntää pienyhtiöiden kurssien suunnan kohti koillista?
Vastaus on laskeva korkotaso. Jos korot jatkavat laskuaan tänä vuonna, hyötyvät siitä erityisesti pienyhtiöt, koska niiden rahoituskustannukset kevenevät. Lisäksi sijoittajat ovat valmiita hyväksymään sitä korkeampia arvostustasoja, mitä alhaisempi on korko, Pusa muistuttaa.
Rahasto- ja omaisuudenhoitoyhtiö Proprius Partnersin toimitusjohtaja Niko Fagernäs toteaa markkinakirjeessään, että esimerkiksi Suomessa pienyhtiöiden osakekurssien menestys riippuu suuresti likviditeettiolosuhteista.
”Mitä enemmän rahaa on metsästämässä tuottoja, sitä paremmat olosuhteet pienyhtiöiden osakkeilla on nousta”, hän toteaa. Viimeisen muutaman vuoden aikana likviditeetti on heikentynyt, kun korot ovat nousseet ja rahan vaihtoehtoiskustannus on kasvanut rajusti. Se ei ole ollut hyvää aikaa pienyhtiöille.
Kääntäen tästä voidaan siis päätellä, että mikäli rahan hinta laskee, voisi se tuoda lisää likviditeettiä markkinoille ja antaa potkua erityisesti pienyhtiöille.
”Suomen pienyhtiömarkkina tulee hierarkiassa suuryhtiöiden perässä, kun katsotaan minkä segmentin pitäisi nousta ja milloin”, Fagernäs toteaa.
Merkkejä kevenevästä korkopolitiikasta
Markkinoilla onkin nyt selviä merkkejä rahoitusolosuhteiden kevenemisestä.
OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen uskoo, että tie avattu euribor-korkojen laskulle.
”Euribor-korkojen alkuvuoden nousu on jäämässä tilapäiseksi takatalveksi. Valonsäikeitä on jo ilmassa, sillä EKP:n koronlaskusyklin lähestyminen kääntää korkotasot takaisin lasku-uralle”, Hännikäinen ennustaa viestipalvelu X:ssä.
EKP:n neuvosto päätti viimeisimmässä pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde vältteli tietoisesti ottamasta kantaa koronlaskuodotuksiin, mikä tulkittiin markkinoilla kyyhkysmäiseksi viestiksi.
