Kuinka pörssin elintarvikeyhtiöillä menee nyt? – analyysi

Analysoimme viimeksi pörssin elintarvikeyhtiöiden koko kuvaa syyskuussa perustuen vuoden 2023 alkupuoliskon tietoihin. Tämän jälkeen yhtiöt ovat julkaisseet syyskuuhun saakka ulottuneet tulokset sekä antaneet myös positiivisia tulosvaroituksia.

Niin ikään Elintarviketeollisuusliitto (ETL) julkaisi talouskatsauksen joulukuussa ja Tilastokeskuksen tuoreet inflaatioluvut joulukuulta ovat myös kiintoisaa katsottavaa.

Elintarviketeollisuusliitto kiinnittää katsauksessaan teematasolla huomiota ilmastonmuutokseen sekä ajoittain toistuvaan El Niño -merivirtailmioon. Ilmiö nosti päätään viime vuonna ja sen odotetaan kiihtyvän tammi-maaliskuussa 2024. Tarkkoja vaikutuksia on vaikea arvioida.

Kyse on merivirtojen muutoksesta aiheuttaen sateiden voimistumista keskisellä ja itäisellä Tyynellämerellä ja kuivuutta Indonesian edustalla. ETL:n katsaus käsittelee teemaa tarkemmin.

”Euroopan keskuspankin mukaan voimakas El Niño toisi elintarvikeraaka-aineiden maailmanmarkkinahintoihin jopa yhdeksän prosentin nousun. Voimakkaaseen El Niñoon liittyvät hintojen nousun riskit koskevat erityisesti soijapapuja, maissia ja riisiä, kun taas riski vehnän hintaan on vähäinen ja suuruudeltaan merkityksetön”, katsaus toteaa.

ETL:n katsauksen mukaan Suomen elintarviketeollisuuden liikevaihto on kasvanut kuusi prosenttia 13,9 miljardiin euroon vuonna 2023. Vuoteen 2019 verrattuna kasvua on tullut 22 prosenttia ja se on tullut hintojen nousun kautta.

Samalla neljän vuoden aikavälillä 2019-2023 tuotannon kustannukset ovat kasvaneet yli 30 prosenttia. Liiton mukaan tuotannon määrä eli volyymi on laskenut elintarviketeollisuudessa vuoden 2022 alusta lähtien.

Katsaustiedotteessa Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail kommentoi mahdollista arvonlisäveron korotusta:

”Ruoan arvonlisäveron korotus on nostettu yhdeksi keinoksi valtion velkaantumisen vähentämiseen. Ruoan hinnasta jo nyt noin 45 prosenttia on erilaisia veroja. Ruokaverojen nosto heikentäisi kotimaisen maatalouden ja elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä kilpailussa tuontiruoan kanssa.”

Jos ruuan arvonlisävero nousee nykyisestä 14 prosentista, on oletettavaa, että muutos siirtyy hintoihin ja siten kuluttajalle.

Tilastodata havahduttaa – hintojen nousun äkkipysähdys

On kuin yö ja päivä, kun vertaa elintarvikkeiden vuositason kuluttajahintamuutoksia joulukuussa 2022 ja marraskuussa 2023, josta viimeisimmät julkistetut havainnot ovat. Tilastokeskus julkisti marraskuulle ulottuvat inflaatiotiedot 14.12.2023.

Kuluttajahintojen vuosimuutos marraskuussa oli kaikkiaan 3,3 prosenttia, kun lokakuun luku oli 4,9. Tilastokeskuksen mukaan marraskuussa hintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten asuntolainojen keskikoron, kulutusluottojen korkojen ja kaukolämmön hinnan nousu. Hintojen laskua hillitsi eniten sähkön, osakehuoneistojen ja dieselin halpeneminen.

Katsotaan elintarvikkeiden osalta tilannetta tarkemmin.

Kuten taulukosta havaitaan, hintojen nousu elintarvikkeissa on hidastunut hyvin nopeasti verrattuna korkeisiin lukuihin 2022. Toki hinnat ovat ostovoimaan nähden yhä selvästi korkeammalla kuin 2-3 vuotta sitten, mutta toisaalta palkkojen nousu alkavana vuonna saattaa parantaa kuluttajan ostovoimaa elintarvikkeissa.

Mahdollisella arvonlisäveron muutoksella olisi oma vaikutuksensa toiseen suuntaan. Hintojen kehitys on vaihdellut ja luultavasti vaihtelee vastakin huomattavasti eri hyödykeryhmien välillä. Tilastokeskuksen aineistosta näkee hintojen kehityksen tarkemmin alaryhmittäin.

Kaikkiaan vilja, liha, kala, maitotuotteet, öljyt ja rasvat, vihannekset sekä kahvi kallistuivat voimakkaasti vuonna 2022 mutta karkeasti sanoen hintojen nousu pysähtyi 2023.

On huomattava, että teollisuus on saanut keskimäärin parempia hintoja tuotteistaan vuoden 2023 aikana kuin 2022, koska vuoden 2022 alkupuolella hinnat olivat huomattavasti halvempia kuin samaisen vuoden lopulla. Tämä on helpottanut kannattavuuspaineita useimpien tuotantokustannusten nousun jatkuttua 2023.

ETL:n joulukuun katsauksen mukaan tuotantokustannusten nousu 2023 ylittäisi viisi prosenttia ja volyymi laskisi noin neljä prosenttia. Nähtäväksi jää, miten elintarvikkeiden hinnat ja toisaalta tuotantokustannukset kehittyvät vuonna 2024.

Pörssin elintarvikeyhtiöillä toiveikkuutta

Kävimme tarkemmin yhtiöiden tilanteen läpi syyskuussa. Katsotaan päivitysluonteisesti, mitä sen jälkeen on tapahtunut.

Taseet olivat kesällä kokonaisuutena terveitä. HKScanin tilannetta on helpottanut Ruotsin liiketoimintojen myynti Lantmännenille, mistä yhtiö tiedotti 29.12.2023. Kauppahinta käsittää 60 miljoonan euron käteisvastikkeen, Lantmännenin omistamia HKScanin osakkeita sekä Lantmännenin takaisinmaksaman 50 miljoonan euron sisäisen lainan HKScanille.

Tämä helpottaa HKScanin kassatilannetta; vaikutus nettovelkaantumisasteeseen on vähäinen. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2024 alkupuoliskolla. HKScan antoi samana päivänä positiivisen tulosvaroituksen. Jatkuvien toimintojen eli Suomen ja Tanskan toimintojen vertailukelpoisen liiketuloksen 2023 arvioidaan olevan 13-16 miljoonaa euroa, kun se edeltäneenä vuonna oli -2,8 miljoonaa.

Yhtiön tulos parani operatiivisesti myös heinä-syyskuussa liikevaihdon laskiessa kaksi prosenttia.

Atrian operatiivinen tulos parani niin ikään kolmoskvartaalilla Atria Suomen vetämänä, kuten lokakuussa analysoimme. Liikevaihto laski kaksi prosenttia. Yhtiö antoi positiivisen tulosvaroituksen syyskuussa.

Raision vertailukelpoinen liiketulos koheni heinä-syyskuussa 6,5 miljoonasta 7,4 miljoonaan euroon Terveelliset ainesosat –segmentin vetämänä. Segmentti sisältää Benecol-tuotteiden ainesosan myynnin, viljapohjaisten elintarvikkeiden ja ainesosien myynnin sekä kasviproteiinien myynnin teollisuudelle ja suurkeittiöille.

On huomattava, että yhtiö on nettovelaton, mikä antaa tarvittaessa pelivaraa suhteellisen isoihinkin yritysjärjestelyihin.

Apetit antoi positiivisen tulosvaroituksen 18.10.2023 ja julkaisi liiketoimintakatsauksen reilua viikkoa myöhemmin. Yhtiö odottaa jatkuvien toimintojen liikevoiton paranevan selvästi vuoden 2022 3,5 miljoonasta eurosta.

”Öljykasvituotteiden raaka-ainehankinta on ollut läpi vuoden onnistunutta. Kansainväliset puristusmarginaalit ovat olleet korkealla tasolla koko kalenterivuoden eikä marginaalien tasaantumisen uskota kohdistuvan kuluvaan tilikauteen. Ruokaratkaisujen myynti on kehittynyt suotuisasti ja tuloskehitystä rajoittavaa inflaatiovaikutusta on onnistuneesti kurottu kiinni. Ruokaratkaisujen tulokseen keskeisesti vaikuttava sadonkorjuu on edennyt siten, että kuluvaan tilikauteen kohdistuva riski on rajoittumassa arvioitua vähäisemmäksi”, yhtiö toteaa liiketoimintakatsauksessaan.

Fodelia ilmoitti hyviä uutisia sekä tulosjulkistuksessa 1.11.2023 että sopimusrintamalla joulukuussa. Heinä-syyskuun liiketulos normalisoitui 0,15 miljoonasta 0,99 miljoonaan Feelian foodservice-myynnin vetämänä ja liikevaihto jatkoi ripeässä kasvussa. Feelian uusi iso asiakas päiväkotisektorilla on Norlandia Päiväkodit. Tästä kirjoitimme 22.12.2023.

Juomayhtiö Olvilla loppukesän sää heikensi kysyntää kaikissa myyntikanavissa, erityisesti hotelleissa ja ravintoloissa. Heinä-syyskuun liikevoitto laski 25 miljoonasta eurosta 20,5:een säilyen hyvätasoisena. Liikevaihto pakitti kaksi prosenttia, volyymi viisi.

Toisella juomayhtiöllä Anoralla vertailukelpoinen käyttökate laski vastaavalla ajanjaksolla 23,4 miljoonasta 20,2 miljoonaan euroon. Liikevaihto laski viisi prosenttia, mutta yhtiö raportoi 12,2 miljoonan euron kertaluonteisen voiton Larsenin konjakkiliiketoiminnan myynnistä.

Todettakoon lopuksi, että yhtiöiden velanhoitokustannukset ovat korkojen nousun vuoksi pääosin kasvussa, mikäli kyse ei ole nettovelattomasta yhtiöstä, kuten Raisio, Apetit ja Olvi.

—

Kirjoittaja omistaa jutussa mainituista yhtiöistä Atriaa, Fodeliaa ja Olvia. Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.