Tekijänoikeuksista muhii Yhdysvalloissa kiistoja tekoälyn hyödyntämisen vuoksi.
Amerikkalainen arvostettu The New York Times (NYT) on haastanut OpenAI:n ja Microsoftin oikeuteen tekijänoikeusrikkomuksista, kertoo IPR-alan yritys Kolster tiedotteessaan.
NYT:n mukaan yhtiöt ovat kopioineet ja käyttäneet ilman lupaa lehden tekijänoikeudella suojattuja sisältöjä ja hyödyntäneet niitä tekoälymalliensa, kuten ChatGPT:n, kouluttamiseen. Yhdysvaltalaislehti on sitä mieltä, että sen valtavia panostuksia journalismiin käytetään nyt korvaavien tuotteiden luomiseen.
OpenAI tunnetaan lyhyessä ajassa tunnetuksi tulleesta ChatGPT-chatbotista. GPT on huippuluokan luonnollisen kielen käsittelymalli ja ChatGPT on siihen perustuva chatbotti, joka pystyy keskustelemaan ihmisen kanssa tekstin tai puheen avulla.
Microsoftin, Amazonin ja Googlen kaltaiset teknologiajätit ovat moninkertaistaneet investointinsa luonnolliseen kielenkäsittelyn teknologiaan, koska NLP:n avulla voidaan parantaa monenlaisia tuotteita ja palveluja, kuten virtuaalisia avustajia, chatbotteja ja tulevaisuudessa robotiikkaa ja autonomisia ajoneuvoja.
Tekoälyn käyttöä ei säädellä
Kolsterin mukaan muitakin vastaavalaisia tekoälyyn ja tekijänoikeuksiin liittyviä riitoja on käynnissä.
Muun muassa Britanniassa kuvapankkipalvelu Getty Images syyttää kanteissaan Stability AI:ta tekijänoikeudella suojatun aineiston käyttämisestä Stable Diffusion -tekoälysovelluksen koulutusdatana ilman lupaa.
”NYT:n tapaus on odotettua kuplintaa ja seurausta siitä, ettei tekoälyn käyttöä ole Yhdysvalloissa tai muuallakaan vielä juurikaan säädelty eikä aiheeseen liittyvää oikeuskäytäntöä ole syntynyt”, sanoo immateriaalioikeuksiin erikoistuneen Kolsterin IP-juristi Jussi Ilvonen.
Oikeusriitoja luvassa myös EU:ssa
Euroopan unionissa ei toistaiseksi ole vireillä vastaavia tekoälyyn ja tekijänoikeuksiin liittyviä kanteita. Oikeusriidoilta tuskin silti vältytään tulevaisuudessa täälläkään.
”NYT:n tapauksessa ydinkysymys näyttää olevan, katsooko tuomioistuin tekoälyä kehittäneiden yhtiöiden toiminnan sallituksi fair use – eli kohtuullisen käytön periaatteen nojalla. EU:ssa ja Suomessa lainsäädäntö ei tunne fair use-tyyppistä kohtuullisen käytön periaatetta. Tekoälyspesifiä tekijänoikeus- tai muutakaan tekoälysääntelyä ei myöskään ole vielä voimassa EU:ssa. Aukoista huolimatta myös meillä jo nykyinen laki kykenee nähdäkseni tarjoamaan ratkaisuja moniin tekoälyä koskeviin pulmatilanteisiin”, Ilvonen kertoo.
EU yrkii rajoittamaan tekoälyn käyttöä.
EU on näyttämässä muulle maailmalle esimerkkiä tekoälyasetuksellaan (AI Act), jolla pyritään rajoittamaan nopeasti kehittyvän tekoälyn käyttöä. Kyseessä olisi ensimmäinen säädös laatuaan.
Euroopan unionin päättäjät sopivat uudesta, laajasta tekoälyn käytön sääntelyyn pureutuvasta laista joulukuussa 2023. Asetuksen lopullista sisältöä ei ole julkistettu, joten ei vielä ole tiedossa, ottaako se kantaa tekijänoikeuskysymyksiin.
