Sijoituskohteiden tuotot vaihtelevat päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Erityisesti osakemarkkinoilla tuottovaihtelut ovat suuria. Siitä syystä tulevien tuottojen – erityisesti lyhyen ajan tuottojen – ennustaminen on vaikeaa tai mahdotonta.
Seligson-rahastoyhtiön salkunhoitaja Jonathan Aalto toteaakin rahastoyhtiön vuosikatsauksessa, että sijoittajan kannattaa pitää painopiste sijoitusmarkkinoiden pitkän aikavälin mahdollisuuksissa.
”Sijoitusmarkkinoiden pitkän aikavälin tilastot antavat lähtökohdan sille minkälaista tuottoa voi kärsivälliselle olla tarjolla”, hän toteaa.
Jättipankki Credit Suissen Global Investment Returns Yearbook 2023 on ainutlaatuiseen tietokantaan perustuva maailmanlaajuinen sijoitustuottojen vuosikirja. Se tarjoaa historiatietoja osakkeiden, joukkovelkakirjojen, käteisen rahan ja valuuttojen reaalituotoista 35 maassa.
Vuosikirjan tiedot kattavat kehittyneet ja kehittyvät markkinat ja ulottuvat aina vuoteen 1900 asti. Lisäksi se sisältää analyysejä ajankohtaisista kysymyksistä, joita sijoittajat kohtaavat nykyään. Kaikki luvut ovat paikallisvaluutassa.
Vuosikirjassa on tarkasteltu sekä nimellistuottoja että inflaatiolla korjattuja realituottoja.
USA:n osakemarkkinat ovat olleet menestystarina
Yhden Yhdysvaltain dollarin sijoitus vuonna 1900 kasvoi nimellisesti peräti 70 211 dollariin vuoden 2022 loppuun mennessä. Pitkät joukkovelkakirjalainat ja valtion velkakirjat tuottivat vähemmän, vaikka nekin voittivat inflaation.
Osakkeet tuottivat vuosien 1900-2022 aikana nimellisesti 9,5 prosenttia vuodessa, kun taas joukkovelkakirjalainojen tuotto oli 4,7 prosenttia ja rahamarkkinasijoitusten tuotto 3,4 prosenttia. Inflaatio oli keskimäärin 2,9 prosenttia vuodessa.
Entäpä sitten ne inflaatiolla korjatut reaalituotot? Reaalituotto saadaan, kun nimellistuottoa korjataan toteutuneella inflaatiolla. Reaalituotto on siinä mielessä nimellistuottoa tärkeämpi mittari, että se kertoo sijoituksen todellisen ostovoiman kehittymisen.
Yhden dollarin dollarin sijoituksen ostovoima olisi 123 vuoden aikana kasvanut osakesijoituksilla peräti 2024-kertaiseksi, kun osingot olisi sijoitettu uudelleen. Vastaavat kertoimet joukkovelkakirjojen osalta ovat 7,8- ja rahamarkkinasijoitusten 1,7-kertaiset alkuperäiseen sijoitukseen verrattuna.
Osakkeiden reaalituotto olisi siis pitkällä 123 vuoden ajanjaksolla ollut noin 6,4 prosenttia vuodessa. Joukkovelkakirjojen tuotto jää huomattavasti alhaisemmaksi, 1,7 prosenttiin ja rahamarkkinasijoitusten tuotto vain 0,4 prosenttiin.
Osakkeet ovat olleet siis tuotolla mitattuna täysin ylivoimaisia korkosijoituksiin verrattuna.
Osakemarkkinoilla on toki ollut historian saatossa vakavia takaiskuja, Credit Suissen raportissa muistutetaan. Tällaisia ovat olleet erityisesti ensimmäisen maailmansodan aika, Wall Streetin romahdus ja suuri lama 1930-luvulla, OPECin öljysokki 1970-luvulla ja neljä karhumarkkinaa 2000-luvulla.
Credit Suisse varoittaa kuitenkaan vetämästä historiatiedoista liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
”Keskittymällä maailman menestyneimpään talouteen sijoittajat voivat saada harhaanjohtavan kuvan osaketuotoista muualla tai Yhdysvaltojen tulevista tuotoista”, raportissa muistutetaan.
Eurooppa ja Suomi jäävät USA:n taakse
Osakkeet ovat olleet pitkällä aikavälillä kaikkialla maailmassa parhaiten tuottanut omaisuusluokka. Useimmiten ne maat, joissa joukkovelkakirjojen tuotto oli heikko, kuuluivat myös huonoimmin menestyneisiin osakkeisiin.
Yhdysvaltojen osakkeet olivat maailman kolmanneksi parhaiten osakemarkkinoiden reaalituottoja tarjonneet markkinat heti Etelä-Afrikan ja Australian jälkeen. Etelä-Afrikassa reaalituotto oli keskimäärin 7,0 prosenttia ja Australiassa 6,7 prosenttia.
Alhaisin on tuotto ollut Itävallassa, vain 0,9 prosenttia.
Yhdysvaltain osakkeiden 6,4 prosentin vuotuinen reaalituotto on selvästi yli USA:n ulkopuolisen maailman osakemarkkinoiden 4,3 prosentin reaalisen tuoton kanssa. Euroopassa reaalinen tuotto on ollut 4,1 prosenttia ja Suomessa 5,4 prosenttia.
Tämä 2,1 prosentin ero 123 vuoden aikana johtaa suureen eroon lopullisessa varallisuudessa.
Kun vuonna 1900 yhdysvaltalaisiin osakkeisiin sijoitetun dollarin loppuarvo oli 2 024 Yhdysvaltain dollaria reaalisena ostovoimana mitattuna, tuotti sama sijoitus muun maailman osakkeisiin 176 Yhdysvaltain dollaria reaalisena ostovoimana. Se on siis alle kymmenesosa Yhdysvaltoihin tehdyn osakesijoituksen arvosta.
Lukujen valossa Jonathan Aalto päättelee, että hyvän hajautuksen merkitystä ei voi sijoittaja liikaa korostaa. Se tarjoaa hyvää tuottoa kohtuullisella riskillä.
”Kun ottaa huomioon, että tutkittu ajanjakso sisältää pari maailmansotaa, joukon talouskriisejä sekä useita erikoistilanteita, voi varmaan ajatella laajasti hajauttaneen sijoittajan saaneen kelpo kompensaation ottamastaan markkinariskistä”, hän toteaa.
