Rahapelaamisen riskiryhmässä ovat erityisesti nuoret miehet, kertoo Takuusäätiö.
Takuusäätiössä nähdään, että rahapeleistä johtuvat taloudelliset vaikeudet ovat syventyneet. Samaa ilmiötä tuovat esiin myös muut sosiaalialan ja velkaneuvonnan ammattilaiset.
Rahapelaaminen tulee selvästi esiin velkaantuneita auttavan Takuusäätiön neuvontakeskusteluissa ja asiakkaiden tiliotteilla.
Takuusäätiön pienlainaa hakevista alle 30-vuotiaista asiakkaista puolella on rahansiirtoja nettikasinoille. Pienlaina on tarkoitettu pienituloisille, jotka eivät saa lainaa rahoitusmarkkinoilta pienten tulojen tai maksuhäiriömerkinnän vuoksi.
”Talous on kaaoksessa siksi, että palkat ja tuet kuluvat saman tien rahapelaamiseen. Vuokria on rästissä, lainojen kuukausierät maksamatta, eikä rahaa ole aina ruokaankaan. Taloutta yritetään paikata uudella lainalla”, kertoo Takuusäätiön sosiaalisten rahoituspalveluiden johtaja Minna Backman.
Samaa ilmiötä tuovat esiin myös muut ammattilaiset. Takuusäätiön ja Sosped-säätiön kyselyyn vastanneet sosiaalialan ja velkaneuvonnan ammattilaiset kertoivat rahapelejä pelaavien asiakkaiden velkamäärien ja taloudellisten vaikeuksien kasvaneen.
Peliongelmat ja velkaantuminen alkavat jo nuorena
Takuusäätiön asiakaskunnassa rahapelaamisesta velkaantuneet ovat enimmäkseen nuoria miehiä. Myös väestötasolla rahapeliongelma on yleisintä nuorilla miehillä.
”Näköalattomuus ja erilaiset haasteet elämässä voivat ajaa pelaamaan liikaa rahapelejä. Talous voi olla alun alkaenkin ongelmapisteessä. Rahapeleistä yritetään tavoitella lisää rahaa, jopa epätoivoisesti. Pelaaminen vie menneessään, koska rahapelit on suunniteltu koukuttaviksi”, kuvailee Rahat pelissä -hankkeen hankesuunnittelija Teresa Tenkanen Takuusäätiöstä.
Takuusäätiössä on nähty tapauksia, joissa ongelmallinen rahapelaaminen ja velkaantuminen ovat alkaneet heti 18-vuotiaana.
”On huolestuttavaa, jos jo itsenäistymisvaiheessa talousasiat ovat pielessä. Kyse ei ole vain velkaantumisesta, vaan rahapelaaminen hämärtää rahan arvoa ja roolia. Koko rahasuhde pitää rakentaa uudelleen”, sanoo Rahat pelissä -hankkeen projektipäällikkö Aura Pylkkänen Takuusäätiöstä.
THL:n tutkimus vuonna 2019 osoitti, että rahapelaaminen keskittyy pienelle osalle suomalaisista.
Pieni osa pelaajista (2,5 %) pelasi puolet (50 %) rahapelien koko kulutuksesta Manner-Suomessa vuonna 2019. Tässä paljon pelaavien, noin 72 000 hengen ryhmässä peliongelmat olivat erityisen yleisiä: 62 prosentilla oli rahapeliongelma ja 14 prosenttia pelasi riskitasolla. Ainoastaan neljännes (24 %) eniten kuluttavista pelasi ongelmitta.
Henkilöillä, joilla on rahapeliongelma, oli usein myös muita haasteita elämässään. Vuonna 2019 rahapeliongelma oli yleisintä henkilöillä, jotka olivat työttömiä tai lomautettuja ja ansaitsivat nettona 501–1000 euroa kuukaudessa.
Riskinä kasvavat rahapelien markkinointipanostukset
Rahapelejä ongelmallisesti pelaavat turvautuvat usein kulutusluottoihin voidakseen jatkaa pelaamista. Vuonna 2023 Takuusäätiön neuvonnan asiakkaista rahapelejä pelaavilla asiakkailla oli keskimäärin yli 10 000 euroa enemmän vakuudetonta velkaa kuin muilla asiakkailla.
”Rahapelejä pelaavien velat ovat merkittävä ja yhä syvenevä ongelma”, huomauttaa Tenkanen.
Viimeistään vuoden 2026 alussa Suomen rahapelijärjestelmä siirtyy lisenssijärjestelmään, mikä mahdollistaa ulkomaisten rahapeliyhtiöiden tulemisen markkinoille. Vielä on auki, miten rahapelejä saa jatkossa mainostaa tai markkinoida.
”Jos markkinointi räjähtää käsiin, on vaikea uskoa, ettei se vaikuttaisi ihmisten rahapelikulutukseen. Pelkona on, että ilmiö näkyy meillä jatkossa yhä enemmän”, sanoo Pylkkänen.
Takuusäätiö on sosiaalialan järjestö, joka ehkäisee ja ratkaisee kotitalouksien talous- ja velkaongelmia. Säätiö tarjoaa ihmisille palveluita, kouluttaa ammattilaisia ja vapaaehtoisia sekä kehittää ja vaikuttaa. Takuusäätiö on voittoa tavoittelematon ja palvelut ovat maksuttomia.
