Oma talous

Moni suomalainen luulee ansioturvan vaativan liiton jäsenyyttä

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saaminen ei edellytä ammattiliittoon kuulumista. Selvityksen mukaan moni ei tätä tiedä.

Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjä yrittäjäjärjestö
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Kuva: Markus Sommers.

Ansiosidonnainen työttömyysturva on 61 prosentille suomalaisista tärkein syy kuulua ammattiliittoon. Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien tilaamasta työelämägallupista.

Verianin tammikuussa tekemään Työelämägallupiin vastasi 1 001 työelämässä mukana olevaa, jotka ovat työntekijöitä, toimihenkilöitä, johtavassa asemassa olevia, yrittäjiä, työttömiä ja lomautettuja.

Toiseksi tärkein on paremmat työehdot, jonka mainitsi syyksi 55 prosenttia vastanneista. Kolmas syy on tuki työpaikalla, jonka vastasi syyksi kuitenkin vain 17 prosenttia vastanneista.

Ansioturvan rooli tärkeimpänä jäsenyyden syynä on laskenut tasaisesti viime vuodet, Suomen Yrittäjät kertoo tiedotteessaan.

Vielä 2022 65 prosenttia piti sitä tärkeimpänä syynä. Työehtojen merkitys on taas kasvanut, kun vuonna 2021 sen osuus oli 41 prosenttia. Ansioturvan merkitys jäsenyyden motiivina korostuu naisilla ja työehtojen merkitys nuorilla.

Laaja väärinkäsitys ansiosidonnaisesta turvasta

Ehkä mielenkiintoisin tulos työelämägallupista liittyy ammattiliiton jäsenyyteen. Nimittäin peräti kolmannes eli 32 prosenttia työelämässä olevista luulee edelleen, että ansiosidonnainen työttömyysturva vaatii liiton jäsenyyttä.

Osuus on kasvanut hieman edellisestä mittauksesta, jolloin se oli 30 prosenttia. Väärää käsitystä on eniten naisten, työntekijöiden ja alempien toimihenkilöiden keskuudessa.

Kuva: Verian ja Suomen Yrittäjät.

”Edelleen laajalti väärin luullaan, että ammattiliiton jäsenyys tuo ansiosidonnaisen turvan. Sitä ei tuo liiton vaan työttömyyskassan jäsenyys”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen muistuttaa.

Pentikäinen kannustaa työnantajia pohtimaan sitä, että ne tarjoaisivat työntekijöilleen työsuhde-etuna Yleisen työttömyyskassan YTK:n jäsenyyttä. Se toisi työntekijöille muutosturvan, jota tarvitaan huonon suhdanteen ja ammattiliittojen masinoiman lakkoliikkeen keskellä, Pentikäinen jatkaa.

Jäsenyyden hinta (32 prosenttia), liittojen poliittisuus (29 prosenttia), jäsenyyden hyötyjen puuttuminen (26 prosenttia) ja liittojen omien etujen ajaminen (24 prosenttia) ovat tärkeimmät syyt olla kuulumatta liittoon.

Jäsenyyden hinnan merkitys on laskenut, mutta liittojen omien etujen ajaminen on kasvanut ammattiliittoihin kuulumattomuuden syynä.

”Ammattiliittojen jäsenyys näyttää edelleen laskusuunnassa. Se on ymmärrettävää, koska monia ärsyttää liittojen poliittisuus, kovat otteet ja halu sorsia liittoihin kuulumattomia”, Pentikäinen sanoo.

Myös työttömyyskassojen jäsenyys on vähentynyt.

”Kassojen jäsenyyden hiipumisesta on syytä kantaa huolta, koska se rapauttaa työelämän perusturvaa”, Pentikäinen toteaa.

Yleisen ansioturva saa kannatusta

Yleisellä ansioturvalla on tasaisen vahva kannatus työelämässä olevien parissa. Sitä pitää hyvänä 43 prosenttia työelämägallupin vastaajista ja huonona 34 prosenttia vastaajista.

Yleinen ansioturva antaisi ansiosidonnaisen turvan myös heille, jotka eivät ole työttömyyskassojen jäseniä. Edellisestä Työelämägallupista (syyskuu 2023) vastustus on kasvanut, mutta kannatus on pysynyt kutakuinkin ennallaan. 23 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

”Yleinen ansioturva on osa oikeudenmukaisen työelämän perusturvaa. Kaikki työlliset maksavat työttömyysvakuutusmaksua, mutta ansioturvaa saavat vain kassojen jäsenet. Tämä on epäreilua”, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula.

Makkula muistuttaa, että hallitus on luvannut puuttua asiaan puoliväliriihessä.

”On tärkeää, että hallitus tältäkin osin toteuttaa ohjelmaansa”, Makkula jatkaa

Nuoret ja miehet kannattavat muita enemmän yleistä ansioturvaa. Odotetusti liittoon kuulumattomat kannattavat sitä enemmän kuin liittoon kuuluvat, joista kuitenkin kolmannes on yleisen ansioturvan kannalla.

Yleistä ansioturvaa pidetään hyvänä eniten kokoomuksen, vasemmistoliiton, vihreiden ja keskustan kannattajien parissa. Huonona sitä pidetään eniten Sdp:n kannattajien keskuudessa.

”Usein vailla ansioturvaa ovat kaikkein hauraimmassa työmarkkina-asemassa olevat, kuten nuoret ja maahanmuuttajat. Se on erityinen syy laittaa asian kuntoon”, Makkula sanoo.

2 kommenttia
  • Matti Vuorinen sanoo:

    Pentikäisen +muitten ”vastaavien” henkilöiden märkä uni olisi ettei oikeaa työtä tekevillä ihmisillä olisi lainkaan ketään joka puolustaisi heitä näitä ”pentikäisiä” vastaan…ei liittoja …ei ketään… eikä mitään tahoa joka tarjoaisi mm lainopillista apua…neuvottelisi palkkauksesta ! Kerropas pentikäinen mitä laki neuvontaa nämä kassat tarjoaa…minäpä kerron eivät mitään!!

  • Köyhä kuin kirkon rotta sanoo:

    Voi käydä niin, että myös johtajat jäävät työttömiksi, sairastuvat tmv., tosin he ovat neuvotelleet itselleen pitkän irtisanomisajan ja kk palkka on sellainen 15000, joka on esim. minun vuosiansio. Kansaa jaetaan nyt kahtia, rikkaiden rahan ahneus on ihan karmeaa ja he haluavat myös valtaa. Nyt ajetaan ammattitaitoa ulkomaille, siellä on paremmat työehdot ja huomattavasti parempi palkka ?+ elinkustan. halvemmat. Suomeen jää halpatyövoima, joten työn laatu heikkenee ja kysyntää ei sitten enää ole Suomalaiselle työlle. Porvarit ampuvat itseään jalkaan. Työntekijä on tänä päivänä kullan arvoinen ja työntekijät ovat yritys, ei pomo. Työttömät ova t henkilöitä, jotka eivät ole työkykyisiä tai ovat liian vanhoja. Harva jää sohvan pohjalle nykyisin, murto-osa. Mutta, köyhät kyykkyyn ja rikkaat veroparatiisiin, näin se on aina ollut.

  • Ylös
    >