Asuntojen hinnat ja kauppamäärät jatkavat laskuaan. Ekonomisti uskoo kuitenkin käänteeseen.
Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat tammikuussa koko maassa 5,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Joulukuusta hinnat laskivat 2,9 prosenttia.
Kolmen kuukauden tarkastelussa hintojen lasku näyttää kuitenkin rauhoittuneen hieman.
”Hintojen lasku on hieman tasaantunut: hinnat ovat laskeneet viimeisen kolmen kuukauden aikana noin 4–5 prosenttia edellisestä vuodesta, kun sitä ennen hinnat laskivat yli puolen vuoden ajan 7–8 prosenttia”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Anu Rämö.
Pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuodentakaiseen verrattuna 6,7 prosenttia, muualla maassa 3,6 prosenttia. Kerrostaloasuntojen hinnat laskivat tammikuussa koko maassa 5,7 prosenttia ja rivitaloasuntojen hinnat 5,5 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.
”Muualla maassa hinnat ovat laskeneet maltillisemmin, koska kesään 2022 asti jatkunut hintojen nousu oli kaupungeissa nopeampaa. Kuitenkin niin suurissa kaupungeissa, pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin maassa hinnat ovat laskeneet noin 6–7 prosenttia vuodesta 2020”, Rämö sanoo.
Eniten vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat Tampereella, 10,5 prosenttia, ja Vantaalla, 9,6 prosenttia. Helsingissä hinnat laskivat 7,0 prosenttia.
Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin tammikuussa kuusi prosenttia vähemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aikaisemmin.
”Kauppamäärät vähenivät erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa vanhojen osakeasuntojen kauppoja tehtiin 14 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten”, Rämö kertoo.
Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi varainsiirtoveron muutosten vaikutuksia asuntokauppaan.
”Voi sanoa, että syksyn varainsiirtoveromuutokset näkyivät asuntokaupassa vuodenvaihteen molemmin puolin selkeästi, mutta myös odotetusti. Moni ensiasunnon ostaja ajoitti verolta välttyäkseen kauppansa viime vuoden puolelle, mikä teki vastaavasti loven tammikuun kauppaan. Kun tammikuun kauppaluvut ovat historiallisen matalat, voi jatkossa asuntokaupan suunta olla oikeastaan vain ylöspäin”, Keskinen toteaa.
Tilastokeskuksen julkaisema kuluttajien luottamusmittari asettui helmikuussa saldolukuun -9,5, kun se oli tammikuussa -9,1. Elinkeinoelämän keskusliitto julkisti samalla yritysten luottamusmittarit.
Kuluttajien luottamusta painaa alaspäin tällä hetkellä todennäköisesti kohoava työttömyyden uhka, Keskinen arvioi. Sillä on vaikutusta kuluttajien asunnonostopäätöksiin.
”Kuluttajien luottamus pysyi heikkona helmikuussa. Inflaation rauhoittuminen piristää viimein kuluttajia, mutta samalla se tarkoittaa myös varsin vaisua talouskehitystä ja korkeampaa työttömyyden uhkaa. Talouden sumea kehitysnäkymä heijastuu yhä asunnonostoaikeisiin, jotka pysyttelivät matalalla helmikuussakin. Epävarmuuden vallitessa kuluttajat lykkäävät vielä suuria hankintoja ja odottavat selvempää viestiä korkotason todellisesta laskusta.”
Palvelualojen ja vähittäiskaupan luottamus on vain hieman historiallisen keskiarvonsa alla, koska kulutusta kohdistetaan nyt enemmän hankintoihin, jotka eivät vaadi velanottoa, Keskinen näkee.
Vasta alussa, hinnoista vielä pois -50% normaalitasolle niin kauppa alkaa käymään.
Korot korkeat, sähkönhinta nousussa, sote uudistus nostaa maksuja, polttoaineen hinta korkealla, vastikkeet nousussa, ruoan hinta korkealla…nämä kaikki vie rahat kuluttajalta. Kok, Kesk ja Sdp yli 50v vasemmistolaisen politiikan tulosta…
Seuraavan stepin asuntomarkkinoilla tarjoaa työelämä. Inflaatiotaistelu alkaa olla taputeltu. Työllisyysnäkymät ratkaisevat sen miten asuntojen hinnat jatkossa kehittyvät . Kuluttajien ostovoima on rapautunut viimeisen 2-3 vuoden aikana.