Tarve laskea yhteisöveroa kumpuaa käytännön pakosta.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) julkaisi tammikuussa Suomen talouden pelastuspaketin, joka sisältää listan konkreettisia toimia, joilla Suomen talous saataisiin kasvuun. Tutkimuslaitos muun muassa suosittaa kasvun tukemista verotuksella eli verotuksen painopisteen muuttamista selkeämmin yrittämistä, investointeja ja työllisyyttä tukevaksi.
Suomen on muutettava uusiin investointeihin kohdistuvia kannustimia niin, ettei efektiivinen verokanta ole ainakaan verrokkimaiden keskiarvon yläpuolella.
Etla muun muassa ehdottaa yhteisöveron laskemista nykyisestä 20:stä 15 prosenttiin, josta on tulossa uusi kansainvälinen minimi, kertoo toimitusjohtaja Aki Kangasharju artikkelissaan.
Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero, jonka määrä on Suomessa tällä hetkellä 20 prosenttia yhteisön verotettavasta tulosta. Yhteisön verotettava tulo on veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotus.
Yhteisöveron yritykset maksavat voitostaan. Suomessa yhteisöveron maksavat muun muassa osakeyhtiöt, osuuskunnat, säätiöt ja yhdistykset. Yhteisöveroa maksetaan siis yhteisön nettotuloksesta, eli tuloksesta, joka jää jäljelle, kun kaikki kulut on vähennetty tuloista.
Yhteisöveroon kohdistuu laskupaineita
Yhteisöveroprosentti laski Suomessa viimeksi vuoden 2014 alussa 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Veroprosentin laskemisella pyrittiin turvaamaan yritysverotuksen kansainvälistä kilpailukykyä, koska yritysveroprosentteja oli kevennetty monissa maissa viime vuosina. Alla oleva kuvaaja osoittaa tämän selvästi.
Tarve yhteisöveron alentamiselle on Kangasharjun mukaan selkeä.
”Vaikka taloustiede ei pysty sanomaan varmaksi, kuinka paljon tällainen veronalennus lisäisi investointeja, emme voi jäädä markkinoista kaukana olevana maana muita enemmän verottavaksi maaksi. Varsinkin kansainväliseen kauppaan keskittyvä yritystoiminta liikkuu herkästi verotehokkuuden perässä”, Kangasharju varoittaa.
Kangasharju korostaa, ettei Etla ehdota yhteisöveron alennusta siksi, että olisi olemassa taloustieteellinen konsensus sen voimakkaista vaikutuksista. Tarve alennukselle kumpuaa käytännön pakosta.
”Ennen kaikkea ehdotamme sitä, koska ennustamme verokilpailun pakottavan Suomen siihen.”
Lisää kannusteita investointeihin
Yhteisövero kohdistuu kaikkiin voitollisiin investointeihin – siis myös niihin, joita on tehty aiemmin. Siksi Etla ehdottaa lisäksi, että Suomi alentaisi etenkin uusien investointien verotusta. Kangasharjun tälle löytyy perusteet taloustutkimuksesta.
Hänen mukaansa ehdotus perustuu sekä kansainväliseen tutkimusnäyttöön että OECD-vertailuun, jonka mukaan Suomessa on muita maita vähemmän poisto-oikeuksia ja muita kannusteita, jotka alentavat uusien investointien verorasitusta.
Etla ehdottaa myös verotuksen painopisteen muutosta, jotta valtiontalous pysyy tasapainossa.
”Vaikka yrittämisen ja ahkeruuden kannusteet ovat kasvun kannalta suotuisia, emme usko, että ne kokonaisuutena kuitenkaan maksavat itse itsensä. Sen vuoksi ehdotamme talouskasvua vähemmän haittaavia toimia, jotka tuovat rahaa julkiseen talouteen. Näitä ovat maapohja-, arvonlisä-, valmiste- ja hiiliverojen kiristäminen”, Kangasharju toteaa.
Tärkeimmät ensin. Missä viipyy konkurssilain uudistus? Alv rajan nosto Eu tasolle 50k ?