Jos tuore inflaatioennuste pitää paikkansa, euroalueella ollaan vielä pitkään kaukana EKP:n inflaatiotavoitteesta.
Euroopan Keskuspankki (EKP) piti kaikki kolme ohjauskorkoaan ennallaan joulukuun kokouksessaan. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarden mukaan inflaation vastainen taistelu ei ole vielä ohi. Laganden mukaan korkoja ei voida laskea ennen kuin inflaatio laskee kahden prosentin tasolle, mikä on EKP:n inflaatiotavoite.
Siten rahapolitiikan keveneminen riippuu keskeisesti inflaatiokehityksestä. Euroopan komissio on päivittänyt nyt ennusteensa EU:n ja euroalueen talouskasvusta sekä inflaatiosta. Tuoreet ennusteet eivät enteile korkojen laskuja.
Euroopan komission talven väliennusteessa sekä EU:n että euroalueen kasvun ennustetaan jäävän 0,5 prosenttiin vuonna 2023, kun sen syksyn talousennusteessa ennustettiin olevan 0,6 prosenttia.
Suomessa ei päästy vuonna 2023 kasvuun, ja ennuste on –0,4 prosenttia. Vuoden 2024 kasvuennuste on laskenut EU:ssa 0,9 prosenttiin aiemmasta 11,3 prosentista. Euroalueella kasvuennustetta komissio on reivannut alaspäin 0,8 prosenttiin aiemmasta 1,2 prosentista.
Vuonna 2025 talouden toimeliaisuuden odotetaan edelleen kasvavan – EU:ssa 1,7 prosenttia ja euroalueella 1,5 prosenttia. Suomessa kasvun ennustetaan olevan 1,6 prosenttia vuonna 2025.
Komission mukaan vuonna 2023 kasvua hillitsi kotitalouksien ostovoiman heikkeneminen, rahapolitiikan voimakas kiristäminen, finanssipoliittisen tuen osittainen lakkauttaminen ja ulkoisen kysynnän väheneminen.
Kasvu elpyy vuonna 2024 heikon alun jälkeen
EU:n talouden näkymät vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä ovat edelleen heikot sen jälkeen, kun tekninen taantuma vältettiin niukasti viime vuoden jälkipuoliskolla.
Talouden toimeliaisuuden odotetaan kuitenkin kiihtyvän vähitellen tänä vuonna.
Inflaation hidastumisen jatkuessa reaalipalkkojen nousu ja häiriönsietokykyisten työmarkkinoiden kulutus tukee elpymistä, komissio uskoo. Luottoehtojen asteittainen helpottuminen edistää investointeja. Lisäksi ulkomaisten kumppaneiden kanssa käytävän kaupan odotetaan normalisoituvan.
Euroopan komissio odottaa kasvuvauhdin vakiintuvan vuoden 2024 jälkipuoliskolta vuoden 2025 loppuun.
”Viime vuosi oli Euroopan taloudelle erittäin haastava, ja sen aikana selviytymiskykyämme koettelivat monenlaiset tekijät. Vuonna 2024 odotettavissa oleva elpyminen jäänee vaatimattomammaksi kuin kolme kuukautta sitten ennustettiin, mutta kasvun vauhdin uskotaan vähitellen kiihtyvän hintojen hitaamman nousun, reaalipalkkojen nousun ja huomattavan vahvojen työmarkkinoiden ansiosta”, toteaa talouspolitiikasta vastaava Euroopan komission jäsen Paolo Gentiloni.
Paolo Gentilonin mukaan investointien odotetaan jatkuvan, kun luottoehtoja ja elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusvirtaa helpotetaan.
Inflaatio hidastuu
Inflaatio näyttää hidastuvan nopeammin kuin syksyllä ennustettiin. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin nousu oli vuonna 2023 EU:ssa 6,3 prosenttia, ja sen odotetaan hidastuvan 3,0 prosenttiin vuonna 2024 ja 2,5 prosenttiin vuonna 2025. Euroalueella se oli 5,4 prosenttia vuonna 2023, ja sen odotetaan hidastuvan 2,7 prosenttiin vuonna 2024 ja 2,2 prosenttiin vuonna 2025.
Suomessa inflaatio hidastui 4,3 prosenttiin vuonna 2023. Sen ennustetaan hidastuvan 1,4 prosenttiin vuonna 2024 ja nousevan sen jälkeen 1,5 prosenttiin vuonna 2025.
Kuluttajahintainflaatio hidastui vuonna 2023 odotettua nopeammin, mikä johtui suurelta osin energian hintojen laskusta.
Energiatukitoimenpiteiden päättyminen kaikissa EU-maissa ja Punaisenmeren kaupan häiriöistä johtuvat korkeammat kuljetuskustannukset aiheuttavat lyhyellä aikavälillä kuitenkin jonkin verran hintapaineita vaikuttamatta kuitenkaan inflaation hidastumiseen.
Komissio ennustaa ennustejakson loppuun mennessä euroalueen kuluttajahintainflaation jäävän juuri ja juuri EKP:n tavoitetta korkeammaksi ja EU:n inflaatiovauhdin hieman suuremmaksi.
”Vuonna 2025 kasvu on vakaata ja inflaatio hidastuu lähelle EKP:n kahden prosentin tavoitetta. Geopoliittiset jännitteet, yhä epävakaampi ilmasto ja useat tänä vuonna pidettävät ratkaisevan tärkeät vaalit ympäri maailmaa lisäävät näihin näkymiin liittyvää epävarmuutta”, Paolo Gentiloni toteaa.