Etlan tutkimuksen mukaan koronatuet ovat kohdistuivat valtaosin matalan tuottavuuden yrityksiin, joista vain harva on noussut voitolliseksi.
Koronapandemia aiheutti negatiivisen shokin myös taloudelliseen toimintaan. Joidenkin ammattien harjoittaminen osoittautui käytännössä jopa mahdottomaksi kuluttajien vältellessä kontakteja ja viranomaisten rajoittaessa toimintaa. Yrityksille tarjotuilla koronatuilla pyrittiin estämään tuotannollisen pääoman tuhoutuminen, yritysten konkurssiaalto sekä laajamittainen työttömyys.
Tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta Yrityksille suunnattujen koronatukien vaikutukset Suomessa – Väliraportti: Kirjallisuuden tuloksia ja tukien kohdentuminen suomalaisille yrityksille (Etla Raportti 145) käy ilmi koronatukiin liittyvät ongelmat.
Tutkimuksen mukaan koronatuet kohdistuivat useimmiten (noin 70 %) yrityksiin, jotka olisivat olleet voitollisia ilman tukeakin. Tällaisia yrityksiä oli tuetuista noin 70 prosenttia.
Voitolliseksi tuet tekivät vain harvan yrityksen, vain noin yksi prosenttia yrityksistä. Voitollisuuteen liittyvät tulokset ovat hyvin kiinnostavia, koska ne liittyvät vahvasti konkurssiriskiin, sanoo tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Huomionarvoista on myös, että tuet kohdentuivat systemaattisesti useammin vähemmän tuottaviin yrityksiin sekä sellaisille yrityksille, jotka eivät vaikuta normaaliaikanakaan elinkelpoisilta.
Tuottamattoman toiminnan keinotekoinen säilyttäminen puolestaan vaikuttaa haitallisesti tulevaan tuottavuuskehitykseen.
Ropposen mukaan on huolestuttavaa, että tuet kohdistuivat muita useammin mediaanituottavuuden alapuolella oleviin yrityksiin.
”Tämä vaikuttaa tulevaan tuottavuuteen negatiivisesti, koska työvoima ja pääoma jäävät herkemmin matalamman tuottavuuden yrityksiin sen sijaan, että ne siirtyisivät tuottavampaan toimintaan”, hän toteaa.
Toisaalta Ropponen myöntää, että tuet toki pyrkivät valtaosin säilyttämään toimintaa.
”Tukien kohdentumiseen liittyvät tulokset ovatkin vain osa tukien vaikutusten arviointia, jota hankkeen tulevat kausaalivaikutusarviot tulevat täydentämään. Tuottavuuskehityksen ja tulevan talouskasvun näkökulmasta havaitut tukien kohdentumiset ovat kuitenkin valitettavia”, toteaa Ropponen.
Kansainvälisen taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella yritystuet ovat onnistuneet lisäämään työllisyyttä ja pienentämään yritystoiminnan sulkemisen todennäköisyyttä. Tukien vaikutukset ovat kuitenkin olleet usein suuremmat pienille yrityksille kuin suurille yrityksille.
”Myös koronapandemian alussa myönnetyt tuet ovat olleet vaikuttavampia kuin myöhemmin myönnetyt, mikä laittaa pohtimaan sitä, olisiko tukien myöntäminen pitänyt lopettaa jo aiemmin”, sanoo tutkimuspäällikkö.
Keskeinen eroavaisuus normaaliaikaan on koronapandemiaan liittyvien tukimuotojen kohdalla niiden tavoitteen erilaisuudessa: niillä pyrittiin suojelemaan olemassa olevaa tuotantokapasiteettia. ETLAn mukaan tällä on omat hyvät ja huonot puolensa, jotka riippuvat tukien tason lisäksi niiden kohdentumisesta.
”Siinä missä riittävä määrä resursseja niiden hyvällä kohdentumisella säilyttää elinkelpoisten yritysten tuotantokapasiteetin kriisin yli, liian vähäinen määrä ei onnistu säilyttämään elinkelpoisia yrityksiä ja huono kohdentuminen voi estää yritysjakauman luonnollista uusiutumista, niin kutsuttua luovaa tuhoa, ja näin hidastaa kokonaistuottavuuden kasvua”, tutkimusraportissa todetaan.
Lue myös tämä: Korkeat korot ovat Suomen talouskasvun jarru
