Terveydenhuollon pörssiyhtiö Pihlajalinna julkisti keskiviikkona loka-joulukuun tulosraporttinsa.
Yhtiön liikevaihto laski viime vuodesta 2,9 prosenttia 183 miljoonaan euroon. Suun terveyden palveluiden divestointi, koronapalveluiden ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun väheneminen laskivat konsernin liikevaihtoa 17,4 miljoonaa euroa eli 9,3 prosenttia.
Orgaaninen kasvu ilman koronapalveluita ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun vähenemistä oli 11,6 miljoonaa euroa eli 6,2 prosenttia.
Tulos parani selvästi viime vuodesta. Oikaistu liikevoitto oli 7,7 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli tappiollinen -1,6 miljoona euroa. Analyysitalo Inderes odotti 6,1 miljoonan euron oikaistua liikevoittoa, joten tulosparannus oli hieman odotuksiakin parempi.
Neuvottelut saamisista entisten ulkoistuskumppanien kanssa eivät tilikauden aikana johtaneet toivottuun lopputulokseen, ja yhtiö harkitsee oikeudellisia toimia saamisten perintään. Tämän vuoksi kyseiset erät eivät enää täyttäneet tilinpäätöshetkellä saamisten määritelmää, ja Pihlajalinna esittää kyseiset erät ehdollisina taseen ulkopuolisina varoina. Alaskirjatut saamiset olivat yhteensä 8,2 miljoonaa euroa.
Pihlajalinna on tarkastellut pitkäaikaisia sijoituksiaan ja osakkuusyhtiöidensä osuuksien arvostusta ja lainasaamisia. Tämän tarkastelun perusteella viimeisellä vuosineljänneksellä tehtiin 2,4 miljoonan euron arvonalentuminen.
Osakekohtainen tulos painui siten negatiiviseksi -0,25 euroa. Viimeisellä vuosineljänneksellä tehdyt alaskirjaukset laskevat yhtiön osakekohtaista tulosta yhteensä 0,37 euroa.
Toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen kertoo, että Pihlajalinnan oikaistu käyttökate kehittyi vuoden aikana johdonmukaisesti.
”Kannattavuutta vahvistivat onnistunut tarjonnan kasvattaminen ja saavutetut skaalaedut, yleistä kustannusten nousua kompensoineet palveluiden hinnantarkistukset sekä monet tehostamistoimenpiteet”, Hyyryläinen kertoo.
Toimitusjohtajan mukaan vuoden 2023 alussa toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet toivat monia muutoksia Pihlajalinnan toimintaympäristöön.
”Kokonaisulkoistusten vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun siirtyminen Pirkanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueille laski konsernin liikevaihtoa 33,1 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna, mutta paransi samalla yhtiön liiketoiminnan ennustettavuutta. Etelä-Pohjanmaalla neuvottelut asiasta ovat jatkuneet”, Hyyryläinen kertoo.
Terveyspalveluiden markkinat kasvavat Suomessa erityisesti yksityisten sairauskuluvakuutusten kysynnän ja julkisen terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun myötä. ”Alan kustannus- ja palkkainflaation odotetaan jatkuvan ja kevään palkkaneuvotteluista ennustetaan vaikeita”, Hyyryläinen ennustaa.
Pihlajalinna keskittyy vuonna 2024 orgaaniseen kasvuun sekä kannattavuuden ja taloudellisen aseman parantamiseen.
Yhtiö odottaa liikevaihdon kasvavan edellisen vuoden tasosta, jolloin se oli 720 miljoonaa euroa. Pihlajalinna odottaa oikaistun liikevoiton paranevan edellisen vuoden tasosta, jolloin se oli 37,8 miljoonaa euroa.
Yhtiö jatkaa toimenpiteitä taloudellisen aseman vahvistamiseksi. Toiminnan tehostamisen odotetaan parantavan Pihlajalinnan kannattavuutta.
Hidastunut talouskasvu, heikentynyt kuluttajaluottamus ja muutokset markkinakoroissa saattavat vaikuttaa odotettua enemmän Pihlajalinnan palveluiden kysyntään ja taloudelliseen tulokseen. Yhtiö odottaa hinnankorotusten kompensoivan kustannusinflaation vaikutuksia.
Helppo tehdä tulosta suljetussa markkinassa. Vain suuret sote yritykset saavat osallistua kilpailutuksiin. Sote markkinat olisi avatta vapaalle kilpailulle, lopettaa sosialisointi.