Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat laskeneet poikkeuksellisten vuosien sekä edelleen jatkuvan epävarmuuden seurauksena voimakkaasti.
Poikkeukselliset viime vuodet ja talouden nykytilanteen epävarmuus vaikuttavat suoraan pienten ja keskisuurten yritysten suhdannenäkymiin. Kevään pk-yritysbarometrissa yritysten suhdanneodotukset laskivat tuntuvasti viime syksystä, kertoo Suomen Yrittäjät tiedotteessaan. Hieman yli puolet pk-yrityksistä arvio suhdanteiden kuitenkin pysyvän samana.
Yritysten vaikeaan tilanteeseen ovat vaikuttaneet etenkin ennätysnopea korkojen nousu, heikon taloustilanteen jatkuminen sekä Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan pitkittyminen.
Myös investointihalukkuus on pk-yrityksissä edelleen vaatimattomalla tasolla. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointeja vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joilla investointien odotetaan lisääntyvän.
Noin joka kymmenes pk-yrityksistä aikoo lisätä henkilökunnan määrää. Sen sijaan 14 prosenttia odottaa henkilöstönsä määrän vähentyvän. Suurin joukko, 74 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo kuitenkin säilyttää nykyisen henkilöstönsä. Myös odotukset liikevaihdon ja vakavaraisuuden kehityksestä ovat laskeneet syksyn kyselystä.
Muutoinkin pk-yritysten kasvuhakuisuus on laskenut pitkään. Tämä on selvästi nähtävissä sekä kasvua tavoittelevien että voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrissä.
Suomi tarvitsee enemmän kasvuriskiä pelkäämättömiä yrityksiä
Kasvuhakuiset yritykset toimivat kasvun moottoreina ja kirittäjinä muille yrityksille. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on ennätyksellisen pieni, ja pidemmän aikavälin trendinomainen lasku herättää huolta.
”Suomi tarvitsee lisää kasvuhakuisuutta ja uudistuksia, jotka rohkaisevat yhä useampaa yrittäjää ottamaan riskiä ja kasvuaskeleita”, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus.
Jotain positiivistakin löytyy. Kustannusten nousuodotukset ovat laskeneet merkittävästi vuoden 2022 syksyn huipusta.
Yritysten käyttämien välituotteiden hintojen odotetaan nousevan jopa puolitoista kertaa nopeammin kuin lopputuotehintojen, mutta yritysten kustannusten ja myytyjen lopputuotteiden hintaerot ovat silti kaventumassa.
”Hintojen nousunopeuden taittuminen näkyy kuluttajahintojen lisäksi myös pk-yritysten kustannuksissa. Suomessa inflaatio on siis selvästi rauhoittunut, mikä on positiivinen uutinen niin kuluttajille kuin pk-yrityksille”, arvioi Brotherus.
Epävarmuus on vähentänyt ulkoisen rahoituksen käyttöä
Talouden aktiviteetin hiipuminen, sen seurauksena heikentynyt yritysten luottokelpoisuus ja tiukka pankkitoiminnan sääntely näkyvät pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käytössä.
Finnvera on säilynyt merkittävänä rahoitustoimijana, vaikka sen rooli pankkilainojen vaihtoehtona ja täydentäjänä on hieman laskenut. Edelleen joka viides rahoituksen hakua suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen.
Lisäksi Finnveran takauksella on keskeinen merkitys rahoituksen saannissa. Huomionarvoista on se, että erityisesti kasvuhakuiset yritykset ovat kiinnostuneita Finnverasta rahoittajana.
”Yritysten rahoituksen saatavuus on heikentynyt lievästi, ja maksuvaikeudet ovat kasvussa. Talouden epävarmuuden keskellä on erityisen tärkeää turvata niiden yritysten rahoituksen saatavuus, jotka tavoittelevat kasvua ja investoivat tulevaisuuteen. Finnveran merkitys kasvuyritysten, investointien ja puhtaan siirtymän rahoituksessa tulee korostumaan epävarmassa ympäristössä. Takausten lisäksi mahdollistamme rahoitusta suorilla Finnveran lainoilla sekä viennin että kasvun rahoituksessa”, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.
Heinilä kertoo, että Finnvera on käynnistänyt uudelleen myös vientitakuiden myöntämisen Ukrainaan.
