Kasvuosakkeet

Vuorineuvos Stig Gustavson: ”En menetä yöuniani, jos valtio myy Konecranesia”

Myykö valtion sijoitusyhtiö Solidium alehintaan pörssiyhtiöiden osakkeita?

Stig Gustavson Konecranes

Omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo sanoo, että metsäyhtiö Stora Enson ja Nokian lähes huippuarvostaan puolittuneita osakkeita ei kannata laittaa myyntiin.

”Solidiumin konepajaomistuksista eli Metsosta, Valmetista ja Konecranesista pystyy irrottamaan jopa parin miljardin euron tuotot valtion kassavajeen peitoksi, mikäli yhtiöiden osakkeet menevät myyntiin”, Angervuo lisää.

Markkina-arvioiden mukaan suurilla rahastoilla riittää yllin kyllin pääomia suomalaisten suurten pörssiyhtiöiden osakkeiden ostamiseen, jos ja kun yritysten tuloskehitys vastaa ostajan tavoitteita.

Solidium on jo myynyt Telian, Kemiran ja Mandatumin osakkeita, mutta samalla poliittinen vääntö on ilmeisesti tiukentunut jopa itse Solidiumin olemassaolosta.

”Valtion on hankittava lisää rahoitusta pörssiyhtiöiden osakkeiden myynnillä. Myyntitulot kattanevat osaa noin 3,6 miljardin euron Orpon hallituksen infra-investoinneista Turun ratoineen, mikä on hallitusohjelmassa,” Angervuo jatkaa.

Kuva: Solidium.

Konecranes pysyy suomalaisena

Solidium omistaa noin 11 prosenttia eli noin 4 22 miljoonan euron arvosta teollisuuden ja satamien nostureistaan tunnettua Konecranesia. Yhtiön osakekurssi on vahvistunut noin viidenneksen eli kurssiennätykseen 12 kuukauden rullaavalla jaksolla.

Vuorineuvos Stig Gustavson lukeutuu Konecranesin merkittäviin henkilöosakkaisiin sekä yhtiön menestyksen pääarkkitehteihin.

”En menetä yöuniani, mikäli Solidium myy Konecranesin osakkeensa. Yhtiö pysyy kyllä jatkossakin eli mahdollisen myynnin jälkeenkin suomalaisena”, toteaa Gustavson.

Konecranesin merkittäviin omistajiin kuuluu nyt Gustavsonin arvion mukaan kansainvälisiä rahastoja, joihin myös suomalaisetkin ovat sijoittaneet pääomiaan, mikä siten turvaa kotimaista omistusta.

”Konecranesin osake on mielestäni aliarvostettu,” jatkaa Gustavson, joka ei linkitä suoraa yhteyttä Solidiumin omistusta yhtiön nykyiseen pörssiarvoon.

Angervuo laskee, että Konecranesin yhtiöarvo eli markkina-arvo ja nettovelat yhteensä jaettuna vuoden 2023 käyttökatteella antaa tunnusluvuksi vain 7,7, ja Helsingin pörssin vastaava luku vuoden 2023 tilinpäätöstiedoilla oli teollisuuden yhtiöillä 10,4.

P/E-luku on matala?

Latistaako sitten valtion omistus yhtiöiden pörssiarvoa? Konecranesin P/E-luku oli 13,81 alkuviikosta. Liikevaihdoltaan paljon pienemmän amerikkalaiskilpailijan eli Columbus Mackinnonin P/E-luku oli 25,9 eli lähes puolet korkeampi kuin Konecranesin.

P/E-tarkoittaa sitä, että kuinka monessa vuodessa yhtiö maksaa tuloksellaan pörssiarvonsa takaisin.

Valtion Solidiumin voi kuitenkin samalla nimetä positiivisesti kasvolliseksi ankkuriomistajaksi, joka on torjunut mahdollisia valtaushankkeita myös Konecranesin kohdalla.

Sijoitusyhtiö Hartwall Capital otti ennen Solidiumia ankkuriomistajan paikan Konecranesissa. Aikaisempien markkinalähteiden mukaan Hartwall suojasi noin 15 vuotta sitten Konecranesia ruotsalaisen sijoittajan Christer Gardellin hallinnoiman Cevian Capitalin valtausta vastaan.

Cevian valtasi silloin saksalaisen Demagin ja yhtiön amerikkalaiselle konepajalle Terexille. Terex sitten myi puolestaan Demagin osat, eli teollisuuden ja satamien nosturit Konecranesille, joka voitti lopulta nostureiden globaalin fuusiopelin.

Solidium osti ”turvaan” ensimmäisen kerran Konecranesin osakkeita vuoden 2017 toukokuussa, jolloin yhtiö osakekurssi oli noin 37 euroa ja viime viikolla 48 euroa.

Ristiriitaa Solidiumista

Solidium omistaa noin 711 miljoonalla eurolla operaattoriyhtiö Elisaa, jonka eläkkeelle vetäytyvä toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila totesi Kauppalehdessä 19. helmikuuta Solidiumin roolista melko yksiselitteisesti.

”Valtion ei ole hyvä omistaa merkittävää määrää pörssiyhtiöitä, eikä missään tapauksessa enemmistöosuuksia”, Mattila totesi.

Valtio eli Solidium on suojannut yli kymmenen prosentin omistusosuudellaan myös Elisan valtausta, jota virittivät islantilaiset sijoittajat noin 15 vuotta sitten.

”Ehkä aika on ajanut valtausten ohi Solidiumin osalta”, Angervuo toteaa.

Metso ja Valmet ovat myös arvokkaita

Angervuo toteaa myös, että valtion isosta omistusblokista seuraa riski osakkeen aliarvostuksesta.

”Valtion suuri omistus on poikkeuksellista Pohjoismaissa ja EU-alueella, mutta Suomesta puuttuvat suuret yksityiset sijoittajat, kuten Wallenbergien suvun tapaiset sijoittajat ovat Ruotsissa.”

Murskaimista ja kaivosteknologiasta, kuten liekkisulatoistaan tunnetun Metson osakkeiden arvoksi tuli viikon puolivälin osakekurssilla noin 1,3 miljardia euroa Solidiumin salkussa. Solidium omistaa paljon eli lähes 15 prosenttia konepajayhtiö Metsosta, jossa vallitsi pitkään ”kauhun tasapaino” Solidiumin omistuksen ja Christer Gardellin hallinnoiman Cevian Capitalin välillä.

Cevian ehti nostaa osuutensa jopa kymmenen prosentin tasolle Metsosta, josta brittiläinen Weir Group teki ostotarjouksen vuonna 2014 eli lähes kymmenen vuotta sitten.

Jos Solidium myy nyt Metson osakkeensa, jää konserni ilman suomalaista ankkuriomistajaa.

Weir Group tarjosi silloin noin 30 euroa Metson osakkeelta, ja Metson silloiseksi myyntihinnaksi tuli noin neljä miljardia euroa. Metson pörssiarvo on nyt noin 8,4 miljardia euroa ja Weir Gropin 5,6 miljardia euroa Lontoon pörssissä.

Metso arvostustaso melko korkea

Metson osakkeen P/E-luku oli viikolla 15,64 ja amerikkalaisen verrokkiyhtiön Terexin P/E-luku vastaavasti 7,30. Monialayhtiö Terex kisaa Metson kanssa murskaimissa ja myy sekä tuottaa muun muassa suuria autonostimia.

Metson kaivospuolen kilpailijan ja sementtiteknologiastaan tunnetun tanskalaisen FLScmidthin P/E-luku on 43,2 eli paljon yli Metson.

Solidium omistaa hieman yli kymmenen prosenttia Valmetista ja yhtiön arvo on noin 480 miljoonaa euroa Solidumin salkussa. Paasikivien hallinnoimalle Orakselle kuuluu noin 10,4 prosenttia Valmetista eli hieman enemmän kuin Solidiumille.

Valmetin 5,2 prosentin osinkotuoton voi sinänsä nostaa Helsingin pörssin kärkisijoille. Yhtiö kisaa pienemmissä paperikoneissa ja sellutehtaissa itävaltalaisen Andritzin kanssa. Yhtiöiden P/E-luvut menevät melko lailla yksiin eli ovat liikkuneet 12-13 välissä.

Yli 3,5 miljardin osakepotti

Angervuo laskee, että Solidium saisi noin 3,5 miljardia euroa kaikkien Elisan, Konecranesin, Metson, Nokian Renkaiden, Outokummun, Valmetin ja TietoEvryn osakkeiden myynnistä.

Helsingin pörssi on nyt neljänneksen alle huippuarvostaan eli pudonnut 2,5 vuotta yhteen putkeen. Vastaavasti Euroopan laaja Eurostoxx 600-indeksi lyö ennätyksiä paradoksaalisesti heikon talouskasvun aikaan.

”Voi syystäkin siten kysyä, että onko aika rysäyttää Solidiumin salkku päreiksi”, Angervuo jatkaa,

Sijoittajat tuskin lähtevät maksamaan Outokummusta yhtiön pörssiarvoa eli 1,8 miljardia euroa nykyisessä markkinatilanteessa. Yhtiön tulos meni miinukselle eikä p/e-lukua siten lasketa esiin.

Yhtiön kilpailijan, espanjalaisen Acerinoxin pörssiarvo oli viikolla noin 2,6 miljardia euroa Madridin pörssissä ja P/E-luku 11.

Angervuon laskelman mukaan Solidumin salkkuun jäisi vielä jäljelle noin 3,46 miljardin osakepotti, josta tuottoisimman osinkopaperin Sammon osuus tekee nyt noin1,4 miljardia euroa, Stora Enso 952 miljoonaa ja Nokia noin niin miljardin euron verran.

Myytävien osakkeiden osinkotuotto vuoden 2023 tuloksista menee siten, että Elisasta irtosi valtiolle 37,8 miljoona euroa, Konecranes 11,9 miljoonaa euroa, Metsosta 44,4 miljoonaa, Nokian Renkaista 7,7miljoonaa, Outokummusta 18,4 miljoonaa, Tietoevrystä 18,9 miljoonaa ja Valmetista 25,1 miljoonaa.

Yhteensä osinkotuotot laskevat Soldiumille 164 miljoonaa euroa, mikäli myyntispekuloinnin alaiset yhtiöt menevät myyntiin

”Valtio menettäisi osakkeiden myynnin myötä pörssiyhtiöidensä miljardin osinkotuotot kuuden seitsemän vuoden aikana, mitkä tuskin tulevat euroina takaisin Turun tunnin junasta”, Angervuo veistelee.

Korjaus: Artikkelissa väitettiin virheellisesti, että Solidium olisi myynyt kaikki Elisan osakkeet. Solidium on kuitenkin myynyt kaikki Telian osakkeet, ei Elisan. Virhe korjattu 22.2.2024 klo 15.17.

Kommentoi
Ylös
>