Tutkimuksen mukaan työpaikan menettäneillä on suurempi alttius joutua ulosottoon.
Tuoreessa julkaistussa Etla-tutkimuksessa Debt burden of job loss in a Nordic welfare state tarkastellaan työpaikan menettämisen vaikutusta henkilön todennäköisyyteen joutua ulosottoon. Tutkimus on Etlan, Laboren ja Helsinki GSE:n tutkijoiden laatima. Analyysissa tarkasteltiin henkilöiden velkaongelmia jopa yhdeksän vuoden seurantajakson aikana.
Ulosotto tarkoittaa lakiin perustuvaa maksamattoman velan tai laskun oikeudellista perintää. Ulosotossa velallisen tulot ja omaisuus selvitetään ja maksukyky arvioidaan niiden pohjalta. Ulosotto voi pidättää rahaa suoraan palkasta tai eläkkeestä velkojen maksamiseen.
Suomen ulosottojärjestelmä on hyvin tiukka, ja velallisen nettomääräisestä palkasta ja muista toistuvaistuloista voidaan ulosmitata jopa 50 prosenttia 25 vuoden ajan. Työikäisestä väestöstä jopa 15 prosenttia on ulosotossa vuosittain.
Velkaongelmiin voidaan päätyä monista eri syistä, mutta kyselyiden perusteella noin puolet kokevat työn menetyksen tai tulojen äkillisen alenemisen olevan perimmäinen syy velkaongelmiin.
Vaikutukset ovat suurempia miehillä, vähemmän koulutetuilla sekä henkilöillä, joilla on jo merkittävästi velkaa ennen työpaikkansa menettämistä. Tämä vaikutus oli merkittävä vielä yhdeksän vuotta työpaikan menettämisen jälkeen. Ulosottomerkinnät johtuvat pääosin maksamattomista veroista, sakoista ja esimerkiksi osamaksurästeistä.
Työpaikan menettäneillä havaittiin 5–20 prosenttia suurempi alttius joutua ulosottoon verrokkiryhmään verrattuna, ja tämä vaikutus on merkittävä vielä yhdeksän vuotta työpaikan menettämisen jälkeen. Työpaikan menettäneillä tarkoitetaan heitä, jotka menettivät työpaikkansa toimipaikan sulkemisen tai joukkoirtisanomisen takia.
”Odottamattomat elämänshokit voivat suistaa ihmisen ulosottokierteeseen, joka voi pahimmillaan kestää henkilön aikuisiän. Ulosotto voi vähentää myös työn vastaanottamisen kannustimia, mikä uhkaa Suomen työllisyyttä. Yhtenä ratkaisuna olisi laajentaa velkajärjestelyyn pääsyn mahdollisuuksia”, toteaa tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij Etlasta.
Työpaikan menetys lisäsi ulosottoja, jotka johtuivat erityisesti maksamattomista veroista, rangaistus- ja sakkomääräyksistä sekä muista henkilökohtaisista maksuista kuten osamaksuista.
Vaikka ulosotto voi vaikuttaa synkältä elämäntilanteelta, voi se helpottaa ja järkevöittää velkaantuneen henkilön taloudellista tilannetta. Takuusäätiö muistuttaa, että velkojen päästäminen ulosottoon katkaisee velkakierteen, koska maksuhäiriömerkinnän saaminen estää yleensä uuden lainan saamisen.
Ulosotossa velat ovat lisäksi yhdessä paikassa, eivätkä usealla velkojalla. Jossakin tilanteissa saattaa velallinen joutua maksamaan velkojaan joka kuukausi velkojille enemmän kuin maksaisi niitä ulosoton kautta.
