Viime viikolla tuli kuluneeksi kaksi vuotta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Sodan vaikutukset näkyvät niin Venäjän kuin Euroopankin talouksissa.
Luottovakuuttaja Allianz Trade tarkastelee katsauksessaan sodan taloudellisia seurauksia Venäjän taloudelle, energiamarkkinoille, Euroopalle ja pääomamarkkinoille. Ukrainan sodan seurauksena energian hinnat ja inflaatio syöksyivät ylöspäin, mikä kiihdytti rahapolitiikan kiristämistä ympäri maailmaa.
Kahden vuoden jälkeen on selvää, että länsimaiden pakotteet eivät ole saaneet Venäjän taloutta polvilleen. Pakotteista huolimatta EU:n tavaroita kulkeutuu edelleen Venäjälle kolmansien maiden kautta.
”Kauppatiedot viittaavat siihen, että EU:n pakotteiden alaisia tuotteita viedään EU:sta Turkin ja Keski-Aasian maiden kaltaisiin maihin, joilla on läheiset suhteet Venäjään ja jotka eivät ole asettaneet pakotteita”, Allianz toteaa.
Euraasian tulliliittoon tuleville tavaroille tehdään vain vähän tarkastuksia, mikä helpottaa tätä virtaa. Vaikka useimmat länsimaat ovat vähentäneet merkittävästi suoraa vientiään Venäjälle, EU:n vienti Turkkiin kasvoi keskimäärin 106 prosenttia vuosina 2019-2023, ja Keski-Aasian talouksien vienti kasvoi merkittävästi 172 prosenttia samana aikana.
”Nämä suuntaukset osuvat yksiin näiden alueiden ja Venäjän välisen kaupan lisääntymisen kanssa, mikä viittaa pakotteiden mahdolliseen kiertämiseen”, Allianz arvioi.
Venäjän talous on yhä selvemmin sotataloutta
Myös Venäjän talous on jatkanut kasvuaan. Allianzin mukaan Venäjän vahva kasvu kuvastaa kuitenkin ennemminkin sotataloutta kuin selviytymiskykyä. Odotettua voimakkaampi 3,6 prosentin reaalisen bruttokansantuotteen kasvu viime vuonna kertoo resurssien uudelleenkohdistamisesta sotateollisuuteen ja rakennusalalle, mikä vie huomion useimpien muiden toimialojen heikosta kehityksestä.
Allianz kertoo, että Venäjän tarjontapuolella kasvua vuonna 2023 vauhditti lähinnä sotaan liittyvien toimialojen, rakentamisen ja vähittäiskaupan voimakas kasvu. Erityisesti sotateollisuus ja rakentaminen ovat kasvaneet voimakkaasti kahden viime vuoden aikana, ja sotateollisuuden tuotanto oli viime vuonna 35 prosenttia suurempi ja rakentamisenkin 15 prosenttia suurempaa kuin edellisvuonna.
Toisaalta autoteollisuuden ja lentoliikenteen tuotanto oli selvästi alle sotaa edeltävän tason vuonna 2006. 2023. Alla oleva kuvaaja osoittaa, että esimerkiksi autoteollisuuden tuotanto on laskenut lähes 40 prosenttia vuosien 2021-2023 aikana.
Venäjä pystyy ylläpitämään talouskasvua myös kuluvana vuonna.
”Ennustamme 2,5 prosentin kasvua vuodelle 2024. Nostot Kansallisesta hyvinvoinnin rahastosta varmistavat, että Venäjän julkisen talouden alijäämä pysyy tänä vuonna hallittavissa, mutta rahoituksesta voi tulla haastavaa tämän jälkeen”, Allianz ennustaa.
Venäjän vaihtotaseen ylijäämä supistui selvästi vuonna 2023, kun vienti supistui ja tuonti elpyi. Allianzin mukaan tuontia Venäjälle lisäsi EU:n pakotteiden alaisina olevien tuotteiden tuonnin kasvu kolmansien maiden kautta.
Ulkomaiset investoinnit vähentyneet merkittävästi
Samaan aikaan ulkomaiset investoinnit ovat kuivuneet merkittävästi, koska sijoittajat karttavat Venäjää. Ukrainan täysimittaisen valtauksen jälkeen investoinnit uusiin kohteisiin ovat vähentyneet 95 prosenttia hyökkäystä edeltävään tasoon verrattuna.
Allianzin mukaan suorat sijoitukset Venäjälle ovat myös vähentyneet yli 19 prosenttia, mikä on johtanut maassa olevien ulkomaisten varojen arvon laskuun 381 miljardista Yhdysvaltain dollarista vuoden 2022 lopussa 308 miljardiin Yhdysvaltain dollariin syyskuun 2023 lopussa. Länsieurooppalaisten sijoittajien osuus, joka aiemmin oli puolet Venäjän uusista investoinneista, oli vuonna 2023 vain 18 prosenttia.
Lisäksi monet yritykset ovat vähentäneet toimintaansa Venäjällä tai lopettaneet sen kokonaan. Heinäkuuhun 2023 mennessä maasta oli poistunut 1028 yritystä, joista 32 prosenttia oli amerikkalaisia, 11 prosenttia brittiläisiä ja 7,6 prosenttia saksalaisia.
Sota näkyy eurooppalaisten energialaskussa
Euroopalle Venäjältä irrottautuminen on käynyt kalliiksi, Allianz arvioi.
”Eurooppa selviytyy hyvin ilman venäläistä kaasua jo toisesta talvesta peräkkäin energiansäästöjen ja lisääntyneen LNG-tuonnin ansiosta. Energian hinnat ovat kuitenkin edelleen 35 prosenttia entistä korkeammalla, ja tukeakseen kotitalouksia ja yrityksiä Eurooppa on myös kaksinkertaistanut tuet fossiilisille polttoaineille.”
Luottovakuuttajan mukaan Euroopan ainoa valopilkku on uusiutuvien energialähteiden kasvava paino energiavalikoimassa – mutta niiden osuuden kasvattamista on jatkettava myös pitkällä aikavälillä.
Laskelmiemme mukaan sota nosti Euroopan jo ennestään korkeaa inflaatiota viisi prosenttiyksiköllä, mikä sai EKP:n nostamaan korkoja 200 korkopisteellä enemmän kuin se olisi tehnyt ilman Ukrainan-sotaa. Allianzin mukaan eurooppalaiset yritykset ovat hyötyneet näin saadusta hinnoitteluvoimasta, mikä pitää niiden kannattavuuden kestävällä tasolla.
Kotitalouksien ostovoima on sen sijaan laskenut. Allianzin laskelmien mukaan energialaskut ovat kasvaneet Euroopassa 673 eurolla ja ruokalaskut 1 316 eurolla huolimatta huomattavista valtion tuista, jotka ovat olleet keskimäärin neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä on rasittanut Euroopan julkista taloutta entisestään, Allianz arvioi.
Vaikka pääomamarkkinat näyttävät jälleen saavan puhtia nousuun ja yritysten kasvumoottorit näyttävät odotettua kestävämmiltä, EKP:n lisäkoronnostot ovat lisänneet 50–70 korkopistettä eurooppalaisten valtionlainojen korkokäyrän pitkään päähän, aiheuttaneet osakemarkkinoilla 5–10 prosentin laskun ja yrityslainojen spredien levenemisen noin 40–50 korkopisteellä.
”Näiden seurauksena euromääräiset salkut ovat kärsineet merkittävistä tappioista”, Allianz toteaa.
