Omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo kertoo, että lähes 70 miljoonan euron rahoituspaketti auttaa nyt rakennusyhtiö YIT:tä joitakin askeleita eteenpäin, mutta ei ehkä vielä ratkaisevasti.
”Yhtiöllä oli viime vuoden lopussa myynnissä yli tuhat asuntoa, mutta keskeneräisten asuntojen määrä jää paljolti auki sijoittajille”, Angervuo toteaa.
Rakentamisen pudotus lähtee oikenemaan ehkä vasta parin vuoden hiljaisen kauden jälkeen, mikä langettaa edelleen riskejä.
YIT juoksikin maaliskuun puolivälissä nopeasti kokoon pelastusoperaationsa eli rahoituspakettinsa, joka sulki sisäänsä luottojen uudelleen järjestelyjen ohella institutionaalisille ammattisijoittajille suunnatut 35,5 miljoonan euron osakeannin ja 36 miljoonan euron vaihtovelkakirjanlainan. Jälkimmäisestä irtoaa ruhtinaalliset kahdeksan prosentin korkotuotot.
”YIT alkaa ehkä siivota tasettaan eli kansanomaisesti pöytäänsä myymättömistä uusista asunnoistaan, mikä saattaa johtaa kannattavuuden ja samalla osakekurssin laskuun. Asunnoissa piilee hinta- ja korkoriski”, Angervuo lisää.
Rahoittajat, kuten Nordea ja muut pankit ovat purkaneet ehdon, jonka mukaan yhtiö ei saanut myydä asuntojaan enemmän kuin 23,5 prosentin alennuksella.
Rakennuskonserni pystyy lisäksi ottamaan myös 300 miljoonan euron pikaluoton ja hankkimaan ajallista liikkumatilaa 140 miljoonan euron luotoille, eli rahoittajat peesaavat nyt osaltaan rakentajaa.
Eläkeyhtiöt varman päälle
Uponorista tunnetun Jyri Luomakosken johtama YIT:n hallitus pudotti yli 40 000 pientä tai suurta sijoittajaa ulos annista, jota pystyi merkitsemään 1,60 euron hintaan osakkeelta eli alle YIT:n 1,75 euron pörssikurssin.
Angervuon tulkinnan mukaan annin 1,60 euron merkintähinta kuvastaa muun muassa riskejä pöydän siivouksesta.
Vaihtovelkakirjaa pystyi puolestaan merkitsemään 2,25 eurolla per osake.
Eli eläkeyhtiöt, kuten Varma, Ilmarinen ja Elo saattavat korjata sievoisen potin, mikäli YIT nousee tolpilleen ja osake lähtee nousuun vuoteen 2029 mennessä eli vaihtovelkakirjan päättymisen hetkellä.
Angervuon toteaa vielä, että YIT:n oma pääoma oli 746 miljoonaa pois lukien 99 miljoonan euron hybridilainan viime vuoden lopussa ja korolliset velat olivat 998 miljoonaa euroa, mikä selittää kiirettä rahoituspaketissa.
Rakennuskonsernin johto on kylläkin kiistänyt ”pakkoraon” rahoittajien suuntaan.
Herlinit nosti eniten osuuttaan
YIT:n pörssiarvon romahduksesta on tullut ”takkiin” niin piensijoittajille kuin miljonääreillekin, eli Koneesta tunnetulle Antti Herlinin hallinnoimille sijoitusyhtiölle, kuten Holding Manutasille ja Security Tradingille, Alexander Ehrnroothin Tercerolle, Lemminkäisen Penteille ja Onnisesta tunnetun Maarit Toivasen Conficapille, jotka kaikki osallistuivat YIT:n uuteen suunnattuun antiin.
Angervuon selvityksen mukaan Herlin nosti yhtiöineen suunnatun annin kautta osuuttaan noin 176 prosenttia eli 5,0 prosenttiin YIT:stä ja Tercero 18,9 prosentista 19 prosenttiin sekä Conficap 4,6 prosenttiin ja työeläkeyhtiön Varman osuudeksi tuli noin 5,7 prosenttia annin jälkeen. Ex-Lemminkäisen Penttien hallinnoiman PNG Groupin nosti hieman osakemääräänsä YIT:stä.
YIT:n pörssitiedote mainitsee suunnatun annin osallistujiksi myös Ahlström Invest B.V.:n, jota voi pitää yllätysvetona suunnatussa annissa. Angervuo toteaa, että Ahlström Investiä ei toistaiseksi löydy Euroclearin päivittämästä YIT:n osakerekisteristä.
YIT:n maaliskuun osakeanti toi lisää 20 960 000 osaketta. Mutta Euroclearin listasta ei näy, minne 4 960 000 osaketta on päätynyt suunnatussa annissa.
”Osoite on mitä ilmeisimmin Ahlström Invest B.V., jonka omistus YIT:ssä jää ehkä toistaiseksi hallintarekisterin taakse” Angervuo arvioi. Ahlström Investin kotipaikka on Hollannissa.
Kahden prosentin siivu Ahlströmille
Ahlström Invest saa 4,9 miljoonan osakkeen merkinnällä noin kahden prosentin siivun YIT:stä. Angervuo toteaa, että yritysjärjestelyissään sukkela Ahlström pystyisi satojen miljoonien kassavaroilla nousemaan suurimmaksi omistajaksi YIT:ssä.
”Ahlström on ostanut ja myynyt muun muassa infra-rakentajan Destian, Vaconin ja vetänyt pörssistä pois Ahlstrom-Munksjön eli näyttöjä riittää Ahlströmille pääomasijoittajan roolissa”, Angervuo lisää.
Suuret omistajat, kuten Herlinit ja Ehrnroothit ottivat YIT:n entisessä tytäryhtiössä Caverionissa kumppanikseen kansainvälisen pääomasijoittajan Bain Capitalin. Mutta Caverion päätyi kisan jälleen ruotsalaiselle pääomasijoittaja Tritonille, joka sitten toteutti yhtiön poisvetämisen Helsingin pörssistä.
”Jos esimerkiksi YIT lähtisi pörssistä ja omistajat laittavat liiketoiminnan kuntoon, niin omistaja-arvoa voisi sitten nostaa vaikka uudella listautumisella viiden tai kuuden euron osakkeen hinnalla”, Angervuo spekuloi.
”On syytä muistaa, että YIT:n osakekurssi oli vuoden 2017 alussa vielä kahdeksan euron tasolla.”
Jyrkkä pudotus pörssiarvossa
YIT:n osakekurssi on pudonnut lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa.
Angervuo laskee, että yhtiön kulloinenkin hallitus ja johto ovat kadottaneet vuoden 2017 kesäkuun YIT:n ja ex-Lemminkäisen fuusioilmoituksen jälkeen yhteenlasketusta 1,66 miljardin markkina-arvosta noin 1,3 miljardia euroa verrattuna YIT:n viime viikon noin vajaan 380 miljoonan euron pörssiarvoon.
YIT:n oma pääoma per osake oli vuoden 2018 lopussa viisi euroa ja vuoden 2023 lopussa 3,56 euroa eli vajaan kolmanneksen pienempi.
Yhtiö ei jaa osinkoa vuoden 2023 tilikaudelta. Ex-Lemminkäisen omistajien eli Penttien omistuksen arvo on vuoden 2017 fuusioilmoituksen jälkeen romahtanut laskennallisesti noin 660 miljoonan euron huipusta 150 miljoonaan euroon.
Pörssin ex-tähtiyhtiö
YIT-konserni nousi rakentamisen lipunkantajaksi Helsingin pörssissä pitkäaikaisen ex-toimitusjohtajansa, vuorineuvos Reino Hanhisen ja varatoimitusjohtajansa Esko Mäkeläisen aikana.
Yhtiö saavutti jo vuoden 2005 tilikaudella yli 26 prosentin tuoton sijoitetulle pääomalle ja korotti osingon 1,10 euroon osaketta kohti. Osinkopotti ehti silloin nousta 11 vuotta yhteen putkeen.
Nykyistä 1,75 euron kurssitasoa voi ilmaista pilkkahinnaksi sitä taustaa vasten, että YIT:n osakekurssi kiri jo 28 euroon vuoden 2007 alussa.
Yhtiön markkina-arvo oli noin 3,5 miljardia euroa. Hanhinen toimi YIT:n toimitusjohtajana vuosina 1987-2005. YIT joutui sittemmin vetäytymään Venäjältä, mikä langetti noin 350 miljoonan euron alaskirjaukset.
Hanhinen rakensi yritysostoilla Caverionin, jonka piti alun perin turvata talotekniikan palveluillaan kassavirtaa rakentamisen suhdannekuoppien aikana.
Helsingin pörssi on noin kymmenen vuoden aikana noussut 52 prosenttia ja YIT:n osakekurssi on laskenut 82 prosenttia.
Angervuo kuvaa lukuja tyrmistyttäviksi sijoittajille.
