Indikaattorit

Ekonomisti: Suomalaisten ostovoima on yhä heikkoa

Jatkossa kuluttajahintojen nousu jäänee maltilliseksi, sillä vaisu suhdannetilanne pitää hintapaineet kurissa.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli helmikuussa 3,0 prosenttia. Tammikuussa inflaatio oli 3,3 prosenttia. Inflaation hidastuminen tammikuusta helmikuulle johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen lievemmästä noususta.

Helmikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten asuntolainojen keskikoron, kulutusluottojen korkojen ja EU:n ulkopuolisten valmismatkojen hintojen nousu. Kuluttajahintojen nousua puolestaan vuoden takaisesta hillitsi eniten sähkön, lasten päivähoidon ja bensiinin halpeneminen.

”Isossa kuvassa hintakehitys on sellaista kuin pitääkin, eli inflaatio on laantumassa”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist

Tilanne ei pääekonomistin mukaan etene kuitenkaan täysin suoraviivaisesti, vaan viime kuukausina on nähty kohtalaista hintojen nousua eräissä keskeisissä hyödykeryhmissä.

”Siinä ei ole kuitenkaan historiallisesti mitään ihmeellistä, vaikka inflaatio ehti välillä melkein unohtua, koska se oli niin hidasta ennen koronapandemiaa. Pikemminkin Suomen inflaatiotilannetta voisi kuvailla juuri nyt tavanomaiseksi”, toteaa Appelqvist.

Tilastokeskuksen julkistamaan kotimaiseen inflaatiomittariin liittyy tällä hetkellä useampiakin tulkinnallisia haasteita.

Lainakorot johtavat harhapoluille

Lainakorkojen sisällyttäminen indeksiin antaa harhaanjohtavan kuvan yleisen hintatason muutoksesta. Asuntolainojen ja kulutusluottojen korkojen nousun vaikutus on pienentynyt, mutta se oli helmikuussa edelleen yli 2,2 prosenttiyksikköä.

Korot selittävät siten leijonanosan kokonaisinflaatiosta. Ilman korkojen nousun vaikutusta Suomen inflaatio olisi ollut vaatimattomat 0,7 prosenttia. 

”Korkokehitys vaikuttaa toki velallisten kotitalouksien ostovoimaan, mutta se on huono mittari yleiselle hintakehitykselle ja siihen liittyville korotuspaineille”, sanoo Appelqvist. 

Toisaalta inflaatiota hidastaa tällä hetkellä keinotekoisesti sähkön hintaindeksiin liittyvä laskentavirhe, jota ei ole korjattu takautuvasti.

Viime talvena Tilastokeskus arvioi sähkön hinnan liian korkeaksi. Siten vuosi-inflaatiota laskettaessa vertailutaso on tällä hetkellä liian korkea, mikä saa nykyisen inflaatiolukeman näyttämään keinotekoisen malalta. 

”Laskentavirheen takia osa tarkkailijoista on erehtynyt luulemaan inflaatiota vielä todellistakin vähäisemmäksi. Poistamalla sekä korkojen nousun että sähkön hintaindeksin vaikutus inflaatiosta, saadaan helmikuun lukemaksi noin 1,3 prosenttia. Se ei ole täysin tarkka tieto, mutta on ehkä käyttökelpoisin saatavilla oleva arvio Suomen tämänhetkisestä vuosi-inflaatiosta”, sanoo Appelqvist. 

Kuluttajien ostovoiman heikkous hillitsee hintojen nousupaineita 

Ruuan osalta vuosi-inflaatio painui helmikuussa jopa negatiiviseksi. Tilanne on hieman hämäävä, koska viime kuukausina ruuan hinta on itse asiassa noussut pitkästä aikaa melko vauhdikkaasti.

Sen sijaan viime vuonna elintarvikkeet eivät juurikaan kallistuneet, mikä on jarruttanut vuosi-inflaatiota jo pitkään. Inflaatiokehityksen arvioimista vaikeuttaa se, että kuluttajat eivät ole vielä täysin tottuneet aiemmin nousseisiin hintoihin.  

”Kuukausitasolla ruoka on pitkästä aikaa kallistunut alkuvuodesta, mutta kyseessä ovat tavanomaiset alkuvuoden hintojen tarkistukset. Ei vaikuta todennäköiseltä, että ruuan hinta olisi lähdössä jatkossa rajuun nousuun, vaikka lakot saattavat tuoda hetkellisesti nousua yksittäisten tuotteiden hintoihin saatavuusongelmien takia”, arvioi Appelqvist.

Pääekonomistin mukaan heikko suhdannetilanne on omiaan hillitsemään hintapaineita.

”Palkansaajien ostovoima on edelleen selvästi totuttua heikompi, ja kauppojen edellytykset hintojen korottamiseen ovat siksi rajallisia. Pikemminkin on todennäköistä, että kustannusten nousu on jatkossa osittain pois yritysten katteista, eikä se heijastu täysimääräisesti kuluttajahintoihin”, arvioi Appelqvist. 

Kommentoi
Ylös
>