Markkinakommentit

Erkki Sinkolla aikalisä sijoittamisessa: ”Mutta auta armias, kun Ukrainan sota loppuu”

Konkarisijoittaja Erkki Sinkko ei ole kuluvan vuoden aikana sijoittanut lainkaan pörssiosakkeisiin, vaan odottaa Venäjän hävityksen loppumista Ukrainassa.

”Itse en ole tänä vuonna ostanut yhtään osaketta. Mutta auta armias, kun sota loppuu Ukrainassa”, sijoittaja Erkki Sinkko toteaa.

Konkarisijoittajan kannanotoista voi päätellä, että kun rauha saapuu Ukrainaan, sijoittajan kannattaa heti ampaista liikkeelle osakkeiden ostoissaan. Sinkon mukaan nykyinen maailmanpoliittinen tilanne pelottaa sijoittajia, mikä hidastaa pääomien sitomista pörssiyhtiöihin.

”En uskalla tällä hetkellä suosittaa sijoituksissa muuta kuin pankkisektoria, joka tekee tulosta nykyisessä suhdanteessa”, Sinkko jatkaa.

”Itse olen ostanut sekä Aktiaa että Nordeaa viime vuoden puolella”, Sinkko avaa sitten hieman salkkuaan.

Helsingin pörssi laskenut

Pörssianalyytikot ovat ajoittain spekuloineet suomalaisten osakekurssien halpuudella verrattuna eurooppalaisiin pörsseihin ja Amerikan pörssiin. Helsingin pörssin yleisindeksi on laskenut jyrkästi eli lähes 27 prosenttia vuoden 2021 huipulta.

Jos optimismia haluaa loihtia esiin, niin laskennalliseksi kurssien nousuksi voi ennustaa jopa kolmanneksen verrattuna nykyiseen yleisindeksin tasoon.

Konepajat ovat tehtailleet ennätystuloksia, mutta tilauskertymät ovat ohentuneet kaksi kvartaalia peräkkäin viime vuonna.

Myös yhden piensijoittajan suosikin, Nesteen osakekurssi on luisunut alamäkeen. Vastaavasti esimerkiksi nostureistaan tunnetun Konecranesin osakkeen arvo lyö historiallisia ennätyksiä.

Piensijoittaja puntaroi nyt, että kannattaako sijoittajan luottaa yhä perinteiseen teollisuuteen, joka vastaa yhä yli 70 prosenttia Helsingin pörssin markkina-arvosta.

”Ehdottomasti kannattaa sijoittaa. Suomen konepajat tekevät tuotteita, joita ei ole vallan helppo matkia eikä siten niiden markkinaosuutta vallata maailmalla”, Sinkko lisää.

Pörssin konepajat, kuten Metso, Valmet, Konecranes, Wärtsilä ja Cargotec saavuttivat viime tilikaudella yhteenlasketun historiallisen ennätystuloksen ja samoin pankit, kuten Nordea.

Konepajojen ja pankkien ennätystulokset eivät kuitenkaan pystyneet paikkaamaan perusmetallien valmistajien, kuten Outokummun ja SSAB:n eikä metsäyhtiöiden eli Stora Enson, UPM Kymmenen ja Metsä Boardin yhteenlaskettua tulosromahdusta.

Solidiumin ei pidä myydä

Valtion sijoitusyhtiö Solidium on tyhjentänyt salkkuaan muun muassa Kemirasta ja Teliasta. Spekulaatiot ovat liikkuneet myös Solidiumin konepajojen eli Metson, Konecranesin ja Valmetin osakkeiden myynnistä syystä, että valtio potee kroonista rahapulaa.

Vuorineuvos ja Konecranesin menestyksen rakentaja sekä yhtiön merkittävä henkilöomistaja Stig Gustavson totesi, ettei menetä yöuniaan, mikäli valtio myy Konecranesin osakkeita.

”Konecranes pysyy suomalaisena yhtiönä, jonka omistajissa eli rahastoissa on sisällä myös kotimaista pääomaa”, Gustavson lisäsi.

Vaarallinen valomerkki

Sinkko ei kannata Solidiumin osakkeiden myyntiä esimerkiksi konepajojen osalta, vaan varoittaa riskistä, jossa osakkeet ja valtakin siirtyvät ulkomaiseen omistukseen.

”Ei ihmeessä pidä myydä. Solidiumin poistuminen olisi vaarallinen valomerkki”, Sinkko jatkaa

Metso, Konecranes ja Valmet ovat Sinkon mukaan niin hienoja yhtiöitä, että ne siirtyisivät muutamassa päivässä ulkomaiseen omistukseen osakkeiden myynnin jälkeen.

”Nyt valtion omistus sentään hillitsee suurinta intoa. Vaikka olen patamusta porvari, pidän valtionyhtiöistä. Ne sentään hieman keventävät veronmaksajan taakkaa ja säilyttävät kansallisomaisuutta kotimaassa,” Sinkko lisää.

Valtion omistus lähti aikanaan liikkeelle ulkomaisesta valtausuhkasta etenkin Metsossa ja Elisassa sekä Konecranesissa reilusti yli vuosikymmen sitten. Valtio torppasi aikanaan esimerkiksi brittiläisen Weir Groupin ostotarjouksen Metsosta.

Uhkana osakeinflaatio

Metsäkonserni Stora Enson ja verkkoyhtiö Nokian osakekurssit ovat miltei puolittuneet huipputasosta. Solidium tuskin lähtee markkina-arvioiden mukaan myymään kummankaan yhtiön osakkeita nykyisellä kurssitasolla eikä myöskään Outokumpua.

”Stora Enso ja Nokia eivät ole viime vuosina kunnostautuneet. Kummallakin on runsaasti osakkeita liikkeellä, ja Solidiumin poistuminen vain lisäisi osakeinflaatiota”, Sinkko toteaa.

Helsingin pörssi on jo pidemmällä aikavälillä jäänyt markkina-arvossaan jäänyt jumboksi verrattuna Euroopan ja Yhdysvaltain pörsseihin. Suomalaiset sijoittajat saattavat teknohuumassa ehkä suunnata osakeostoissaan New Yorkin Wall Streetille.

”On surullista, kun suomalaiset sijoittajat havittelevat ulkomaan sijoituksia. Samaan aikaan ulkomaalaiset livahtavat Suomen pörssiin”, Sinkko toteaa.

Sinkko jatkaa vielä, että suurten pörssiyhtiöiden omistusrakenne on kauheata luettavaa eikä ainoastaan Nokian, vaan monen muunkin yhtiön osalta.

Kannattaako suomalaisten lähteä sijoittamaan Yhdysvaltain pörssiin muun muassa uuden teknologian perässä?

”Kannattaa, jos välttämättä haluaa menettää sekä rahansa että hermonsa”, Sinkko kiteyttää.

Korjaus: Artikkelissa väitettiin virheellisesti, että Solidium olisi myynyt Elisan osakkeita. Näin ei ole tapahtunut. Virhe korjattu 7.3.2024 klo 8.53.

4 kommenttia
  • Pauli Rönkkö sanoo:

    Jää miinukselle.

  • Taisto Kemppainen sanoo:

    Tervejärkistä ja perusteltua puhetta. Köyhä valtio on heikko valtio. Ei aina pidä kaikkea myydä ulkomaille. Voi itsekin omistaa jotakin.

  • Jukka Lepikkö viestipalvelu X:ssä.

    ”I disagree. Suomalaisten kannattaa hajauttaa sijoituksiaan myös Suomen ulkopuolelle.”

    https://twitter.com/JukkaLepikko/status/1764359584007774644

  • Petri Pölönen sanoo:

    Toisaalta maailman suurimpaan kansantalouteen sijoittaminen on tuonut tuottoja hyvin monelle suomalaiselle sijoittajalle ja tämä on lisännyt varallisuutta maassa.
    Outoa että ulkomaisten edes vähäinen kiinnostus muutamaan Suomeen listattuun yritykseen nähdään ongelmana, kun Helsingin pörssin päivittäinen vaihto on muutenkin liian pieni.
    En myöskään katsoisi pelkästään peruutuspeiliin sijoituspäätöksiä tehdessäni. Arvostan Sinkon merkittävää elämäntyötä kansankapitalismin edistämiseksi, mutta onko hän unohtanut Korona-ajan kotimaisten yhtiöiden osinkopolitiikan? Yhtiöt joiden kasvu oli jo valmiiksi hidasta luopuivat osingonmaksustakin.
    Mikäli kotimaisen sijoituksrn kokonaistuotto jää alle inflaatiovauhdin, niin lienee ymmärrettävää että numeroista jotain ymmärtävät sijoittavat esim. Yhdysvaltoihin ja siellä vahvimpiin yrityksiin, joiden markkina-arvot heijastavat niiden valtavia ja nopeasti kasvavia voittoja.
    Suomessahan talous ei tilastojen valossa ole kasvanut viimeiseen 15-16 vuoteen.

  • Ylös
    >