Suurten jenkkipörssien voittokululle ei näy loppua. S&P 500 -indeksi on noussut vuodessa yli 30 prosenttia ja vuoden alustakin jo lähes 11 prosenttia. Teknologiapainotteinen Nasdaq on kivunnut vuodessa vieläkin enemmän, peräti 37 prosenttia.
S&P on noussut lähes 50 prosenttia lokakuun 2022 pohjalukemasta.
Kurssiralli on sikäli yllättävää, että samalla korot ovat Yhdysvalloissa nousseet korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2001. Keskuspankki Fed on kiristänyt rahapolitiikkaa ja nostanut ohjauskorkoja, mikä on heijastunut myös markkinakorkoihin. Korkeammat korot hillitsevät lainanottoa ja nostavat yritysten lainanhoitokuluja.
Toisaalta nousevien korkojen aika osuu yleensä noususuhdanteeseen, mikä voinee selittää osakkeiden nousun. Jenkki-indeksien nousua ovat johdattaneet erityisesti suurimmat teknojätit eli ”mahtiseitsikko”, joista esimerkiksi Nvidian rakettimainen nousu johtuu yhtiöön liitetyistä valtavista kasvuodotuksista.
Vaikka jenkkiosakkeet ovat historiallisessa nousukiidossa, saattaa sijoittajille vielä tulla tuskallisia hetkiä.
Jättipankki JPMorgan Chasen johtava osakestrategi Dubravko Lakos-Bujos kehotti tällä viikolla asiakkaitaan varautumaan ”flash crashin” mahdollisuuteen, joka voisi ”tulla jonain päivänä yllättäen”. Aiheesta kertoo taloussivusto Forbes.
Termi ”flash crash” tarkoittaa pörssissä tapahtuvasta äkkipudotuksesta. Termi viittaa sähköisten arvopaperimarkkinoiden tapahtumaan, jossa osakkeiden nostotoimeksiannot vahvistavat nopeasti kurssilaskua ennen nopeaa toipumista. Flash crashin tuloksena näyttää olevan arvopapereiden nopea myynti, joka voi tapahtua muutamassa minuutissa ja johtaa dramaattisiin laskuihin. Päivän lopulla hinnat ovat kuitenkin kuin flash crashia ei olisi koskaan tapahtunutkaan.
Näin kävi 6. toukokuuta 2010, kun Yhdysvaltain markkinoilla tapahtui äkillinen pudotus, ja markkinat toipuivat päivän loppuun mennessä.
Keväällä 2022 nähtiin myös Helsingin pörssissä, muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa flash crash, kun osakekurssit laskivat jyrkästi. Helsingin pörssi laski nopeasti kuusi prosenttia, mutta muutaman minuutin jälkeen indeksi oli enää parin prosentin laskussa.
Flash crash -tapahtumia pahentavat markkinoilla tapahtuvat poikkeamat, kuten ultranopea kaupankäynti (high-frequency trading), jota harjoitetaan yhdessä tai useammassa arvopaperissa. Tietokoneohjelmat reagoivat automaattisesti näihin olosuhteisiin ja alkavat myydä suuria määriä arvopapereita uskomattoman nopeasti tappioiden välttämiseksi.
Lakos-Bujos viittaa ”suureen tungokseen”, joka voisi johtaa merkittävään ”momentumin purkamiseen” rahastonhoitajien taholta, jos uudelleensijoitukset aiheuttaisivat dominoefektin. Tämä purkaminen voisi johtaa osakeindeksien tuntuvaan laskuun.
Toisen jättipankin, Goldman Sachsin strategit ovat laatineet erilaisia skenaarioita markkinoiden kehitykselle tänä vuonna.
Pessimistisimmän arvion mukaan markkinoiden suuri keskittyminen arvokkaimpiin teknologiaosakkeisiin voi pahentaa merkittävää myyntiskenaariota. David Kostinin johtama Goldmanin ryhmä hahmotteli sellaisen tilanteen, jossa S&P voisi päätyä tänä vuonna 4500 pisteeseen, eli noin 17 prosenttia nykyistä tasoa alemmaksi.
Optimistisimmassa skenaariossa Goldmanin skenaariossa teknojätit johtavat indeksiä vielä 15 prosentin nousuun. Teknojättien arvostukset voivat jatkaa kasvuaan, jolloin indeksi nousee 6 000 pisteeseen vuoden loppuun mennessä ja saavuttaa keskimääräisen P/E-kertoimen 23x.
