Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli helmikuussa 3,0 prosenttia. Tammikuussa inflaatio oli 3,3 prosenttia. Inflaation hidastuminen tammikuusta helmikuulle johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen lievemmästä noususta.
Helmikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten asuntolainojen keskikoron, kulutusluottojen korkojen ja EU:n ulkopuolisten valmismatkojen hintojen nousu. Kuluttajahintojen nousua puolestaan vuoden takaisesta hillitsi eniten sähkön, lasten päivähoidon ja bensiinin halpeneminen.
Kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,5 prosenttia, mikä johtui muun muassa kaukolämmön ja ulkomaan valmismatkojen hinnan noususta.
Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli edelleen korkea, 4,9 prosenttia. Pohjainflaatio ei sisällä ruoan ja energian hinnanmuutoksia, koska ne sisältävät muita hyödykeryhmiä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.
Myös euroalueella inflaatio on edelleen laskusuunnassa. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli helmikuussa 2,6 prosenttia, kun tammikuussa se oli 2,8 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli helmikuussa 1,1 prosenttia.
Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.
VTT:n vanhempi ekonomisti Tomi Kortela toteaa viestipalvelu X:ssä, että laaja-alaista hintojen nousua tarkastellessa Suomen inflaatio oli enää kaksi prosenttia.
”Kuluttajahintaindeksi eristä 50 prosentissa hintojen nousun vauhti oli alle 1% vuoden takaa. Inflaatiosokki alkaa hiljalleen rauhoittumaan”, Kortela toteaa.
”Isossa kuvassa Suomen inflaatio on mukavasti asettumassa parin prosentin tuntumaan, mutta kyllä meilläkin on pinnan alla ollut pientä sitkeyttä tammi-helmikuussa”, toteaa puolestaan OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.
