Markkinakommentit

Japani valmistautuu ensimmäiseen koronnostoon vuoden 2007 jälkeen

Seuraava Japanin keskuspankin korkopäätös on tiistaina.

Japanin vuosikymmeniä kestänyt deflaatio-ongelma on tällä erää voitettu, ja edessä on ensimmäinen koronnosto vuoden 2007 jälkeen. Ekonomistien mediaaniarvio on, että Japanin pohjainflaatio oli helmikuussa 2,8 prosenttia vuodessa. Tämä olisi selvästi korkeampi lukema verrattuna tammikuuhun, jolloin se oli 2,0 prosenttia vuodessa. 

Japanin keskuspankki on ainoa merkittävä keskuspankki, joka ei ole nostanut ohjauskorkoa nykyisen taloussyklin aikana. Se on pitänyt ohjauskoron -0,10 prosentissa vuodesta 2016 ja kontrolloinut korkokäyrää useiden vuosien ajan varmistaakseen kevyen rahapolitiikan. Keskuspankin inflaatiotavoite on, muun muassa Yhdysvaltain keskuspankin tavoin, kaksi prosenttia.

Kuluttajahintojen nousu näkyy vahvistuneena neuvotteluvoimana japanilaisten palkkakeskusteluissa. Ammattiyhdistysliikkeiden kattojärjestö Rengo kertoi jäsentensä saavan suurimman palkankorotuksen yli 30 vuoteen. Keskimääräinen palkka nousee 5,28 prosenttia, mikä on korkea lukema, sillä esimerkiksi viime vuosikymmenellä mediaanipalkankorotus oli noin kaksi prosenttia vuodessa.

Palkkainflaatio kasvattaa koronnosto-odotuksia. Japanilaiset keskuspankkiirit ovat korostaneet, että siirtyminen pois negatiivisista koroista riippuu kuluvan vuoden palkkaneuvottelujen tuloksista. Hyvä palkkakehitys vahvistaa myös toiveita siitä, että maan yksityinen kulutus jatkaa elpymistä vuosikausien heikomman jakson jälkeen.

Japanin keskuspankki on aloittanut hyvissä ajoin rahapolitiikan kiristämiseen liittyvät valmistelut. Niitä on tehty viime vuoden huhtikuusta alkaen, kun Kazuo Ueda aloitti keskuspankin pääjohtajana.

Seuraava Japanin keskuspankin korkopäätös on tiistaina. Investointipankki Evercore ISI arvioi, että todennäköisyys koronnostolle on vähintään 50 prosenttia. Toteutuessaan koronnoston suuruus olisi todennäköisesti 10 korkopistettä.

10 korkopisteen koronnosto ei vielä todennäköisesti lisäisi merkittävästi valuutta- ja korkomarkkinoiden volatiliteettia. Useammat koronnostot kuitenkin kasvattaisivat markkinoiden heiluntaa, jos sijoittajat alkaisivat vähentämään positioitaan niin kutsutuissa ”carry tradeissa”, joissa sijoittaja ottaa lainan matalan korkotason valuutassa ja sijoittaa varat korkeamman korkotason markkinoille.

Macquarie Bankin valuutta- ja korkostrategi Gareth Berry ei kuitenkaan usko, että suurta varojen kotiuttamista takaisin Japaniin tapahtuisi. Niin ei käynyt edes finanssikriisin aikana vuosina 2007-2009.

Japanilaispankki Nomuran strategi Jin Moteki arvioi, että varojen kotiuttamista aletaan nähdä kunnolla vasta, jos Japanin 20-vuotisten valtionlainojen tuottotaso saavuttaa kaksi prosenttia. Tällä hetkellä se on noin 1,5 prosenttia.

Kommentoi
Ylös
>