Sijoittaminen

Kannattaako maksaa osinkoa vai ostaa omia osakkeita? – laskimme auki

Verotus suosii piensijoittajan kannalta hieman enemmän osinkoa kuin omien osakkeiden ostoa, mutta pitkässä juoksussa tilanne muuttuu.

Osinkokausi on kuumimmillaan. Helsingin pörssin yhtiöt tarjoavat tänä vuonna muhkean 12-13 miljardin euron osinkopotin, joka vastaa suunnilleen viime vuoden tasoa.

Viime viikkoina on keskusteltu siitä, kumpi on järkevämpää, osingon maksu vai omien osakkeiden takaisin osto. Molemmat ovat voitonjakomuotoja hyvine ja huonoine puolineen. Kirjoitimme tiistaina otsikolla Sinkon osinkonäkemyksessä on vinha perä.

Katsotaan nyt käytännön esimerkillä, kuinka osingon maksu verrattuna omien osakkeiden ostoon käyttäytyy yksityissijoittajan verotuksessa. Suomessa pääomavero myyntivoitosta on 30 prosenttia (yli 30 000 euron osalta 34 %) ja osinkovero vastaavasti 25,5 prosenttia.

Esimerkissä sijoittaja ostaa osakkeen 10 eurolla yrityksestä, jolla on miljoona osaketta ja jonka markkina-arvo on siten 10 miljoonaa euroa. Kuvassa on tarkasteltu sijoittajan tuottoa verojen jälkeen yhden, kahden ja kolmen vuoden päästä. Maksetuille osingoille ei ole laskettu tuottoa osingonmaksun jälkeiseltä ajalta.

Kuten esimerkki havainnollistaa, sijoittajan saamassa nettotuotossa ei ole teoriassa isoja eroja riippuen siitä, maksaako yritys osinkoa vai ostaako omia osakkeita. Toki laskelma perustuu oletuksiin.

Jos ensimmäisten ja toisen vuoden jälkeen maksetuille osingolle lasketaan seitsemän prosentin tuotto verojen jälkeen, kahden vuoden kohdalla osinkosijoittajan ”potti” on kertynyt verojen jälkeen 11,51 euroon ja kolmen vuoden päästä vastaavasti 12,36 euroon – eli korkeammaksi kuin omien osakkeiden oston vaihtoehdossa.

Toisaalta tässä ei ole huomioitu kaupankäyntikuluja, joita menee sijoitettaessa osinko uudelleen markkinoille. Myös omien osakkeiden ostosta aiheutuu kaupankäyntikuluja.

Kuten viime jutussa todettiin, pitkällä aikavälillä menestyvissä osakkeissa omien osakkeiden osto voi tulla verotuksellisesti osingonmaksua edullisemmaksi, koska omien oston tapauksessa summaa verotetaan vasta lopuksi. Tässä on oletettu, että molemmissa vaihtoehdoissa (omien osto ja osingoilla ostetut uudet osakkeet) noudatetaan hankintameno-olettamaa.

Hankintameno-olettama on 20 prosenttia myyntihinnasta, kun omaisuus on omistettu alle kymmenen vuotta, ja 40 prosenttia, kun omaisuus on omistettu vähintään kymmenen vuotta.

Suomen osinkoverotus on nerokas

Minusta Suomen nykyinen listattujen osinkoverotus on siitä fiksu, että osinkovero on hieman pääomaveroa alempi, koska osingosta 85 prosenttia katsotaan veronalaiseksi (0,85 x 30 % = 25,5 %). Toki yhtiö on maksanut ennen osingonmaksua myös yhteisöveroa voitostaan.

Jos osinkovero olisi 30 prosenttia, se puoltaisi yksityissijoittajan kannalta entistä enemmän takaisinostoja, joilla on omat hankaluutensa.

On myös huomattava, että osakesäästötilillä vero menee vasta, kun rahat nostaa kokonaan pois, eli osingot ja myyntivoitot kasvavat tilin sisällä verotta korkoa korolle – aivan kuten sijoitusrahastoissa.

Mitä on sanottu aiemmin?

Pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen. Kirjoitin osingoista ja omien osakkeiden ostoista Kauppalehden blogiin aikanaan useasti. Tässä on pari poimintaa jutuista vuosien varrelta:

”Omien osakkeiden osto ei sovi kaikille, koska se syö yhtiön kassavaroja. Erityisen hyvin omien osakkeiden osto sopii sellaisille yhtiöille, jotka näkevät liiketoimintansa ja kassavirran muodostumisen kohtuullisen hyvin myös laskevassa suhdanteessa.” (11.8.2011)

Helmikuussa 2009 viittasin sijoittajalegenda Warren Buffettiin.

”Buffett sanoi vuoden 1999 kirjeessään muutakin merkityksellistä. Kirjeen lopussa hän saarnasi omien osakkeiden ostosta – ilmiöstä jota tuolloin monet johtajat harjoittivat nostaakseen yhtiönsä kurssia tai estääkseen kurssilaskun (ja siten optiopottiensa arvonlaskun).

Buffettin mukaan omien osakkeiden osto ei saa koskaan perustua siihen, että sen avulla tuettaisiin osakekurssia. Ainoa peruste omien osakkeiden ostolle on yhtiön käypää arvoa selvästi alempi kurssitaso.” (9.2.2009)

Osinkojen kanssa saa olla tarkkana

SalkunRakentaja kirjoitti 12.3.2024 Helsingin pörssin tarjoavan muhkean osinkokevään. Jutusta käy ilmi, monien kovatuottoisten (osinko / pörssikurssi) osakkeiden irtoamispäivä on vielä edessäpäin, esimerkkeinä Taaleri, Fortum, Telia ja Aspo.

Osa pörssiyhtiöistä maksaa osinkonsa useassa erässä, mikä on mielestäni hyvä asia.

Irtoamispäivästä tullaankin seuraavaan kuumaan perunaan. Yleensä irtoamispäivä on yhtiökokousta seuraava pörssipäivä. Toisin sanoen osake pitää olla ostettuna ja omistettuna sijoittajan salkussa yhtiökokouspäivän päätteeksi, jotta sijoittaja saa osingon. Seuraavana päivänä osinko-oikeus nimensä mukaisesti irtoaa osakkeesta ja kurssi laskee yleensä suunnilleen osingon verran.

Ratkaisevaa on niin sanottu täsmäytyspäivä. Sijoittajan pitää olla täsmäytyspäivänä merkitty osakkeenomistajaksi, jotta hän saa osingon. Jotta on merkitty täsmäytyspäivänä osakkeenomistajaksi, osake pitää olla ostettuna ja omistettuna kaksi pörssipäivää aikaisemmin.

Toisin sanoen, täsmäytyspäivä on irtoamispäivän jälkeinen pörssipäivä, ja osake pitää omistaa irtoamispäivää edeltävän pörssipäivän päätteeksi.

Arvopaperivälittäjä Nordnet avaa asiaa sivuillaan.

Aina kuitenkaan irtoamispäivä ei ole yhtiökokousta seuraava päivä – eikä toki silloin, kun yhtiö maksaa osinkoa myös muina vuodenaikoina kuin yhtiökokouskaudella.

Tästä on esimerkkinä konepajayhtiö Valmet. Sen yhtiökokous pidettiin torstaina 21.3.2024. Täsmäytyspäivä oli seuraavan viikon tiistai 26.3.2024, jolloin irtoamispäivä olikin perjantain sijasta maanantai.

Valmetin osakkeen kurssikehitys 13.3.-27.3.2024. Osake teki kuukauden kurssihuipun yhtiökokouspäivänä 21.3. (25,37 e), laski seuraavana päivänä 24,81 euroon ja sitä seuraavana 24,18 euroon. Kuva: Nasdaq OMX Nordic

Toisin sanoen perjantaina myyneet eivät ole oikeutettuja 0,68 euron osinkoon, vaikka kurssi laski jo tuolloin. Perjantain päätteeksi omistaneet ovat oikeutettuja osinkoon.

Kurssi jatkoi laskuaan irtoamispäivänä maanantaina ja vielä tiistaina, mutta nousi voimakkaasti keskiviikkona.

Pörssin osinkokalentereita löytyy verkosta usealta sivustolta hakusanalla ”osinkokalenteri”.

5 kommenttia
  • Kontrariaani sanoo:

    Voikohan paineista maksaa osinkoja muodostua yritykselle sen kokonaistuottoja rasittava haitta?
    Jos sijoittajien motiivina ostaa yhtiötä on sen maine hyvänä ja jopa vuosi vuodelta osinkoa kasvattavana firmana, niin yhtiön johdolla lienee paineita pitää kiinni korkeasta osinkotasosta silloinkin, kun rahat olisi parempi käyttää esimerkiksi investointeihin.

    Jos tällainen yritys sitten lipeää korkeiden osinkojen tieltään, niin voisi arvella osinkosijoittajien pettyvän ja myyvän osakkeensa. Tästä voisi syntyä jopa ylireaktio ja siten ei-osinkosijoittajille mahdollisuus hyödyntää alennusmyynti? Toisaalta korkeita osinkoja maksanut yhtiö oli ehkä alunperinkin yliarvostettu osinkosijoittajien vuoksi.

  • Teukka sanoo:

    Sijoitussäästötilin sisällä saadut osingot verotetaan siis 30 tai 34 prosentin mukaan kun myydään salkku pois siellä ei erotella 25,5% osinkoveroa tai pääomaveroa,eiks jeh?
    Sama koskee käsittääkseni rahastoja jotka eivät maksa osinkoja ulos?

  • Henri Elo sanoo:

    Hyviä näkökulmia. Kyllä Teukan kommenttiin, eli sijoitusrahastojen sisällä osingot ja myyntivoitot kasvavat käytännössä korko korolle eikä niitä veroteta ennen rahasto-osuuden myymistä, sama periaate nyt myös osakesäästötilillä.

    Ja Kontrariaanille, olen samaa mieltä, että väkisin ei pidä pitää kiinni osingon kasvutavoitteesta. Tämä voi koskea esimerkiksi tilannetta, jossa yhtiöllä on kalliita lainoja. Ei palvele ketään, jos yhtiö maksaa osinkoa ja samaan aikaan kamppailee velkojensa hoidon kanssa.

    Tuskin osinkosijoittajat kuitenkaan heti häipyvät, jos yhtiö ei jonakin vuonna kasvata tai jos se vaikka laskee osinkoa. Kyse on aina myös yrityskohtaisista tilanteista ja perusteluista.

    • Petri Pölönen sanoo:

      Osingoista on sijoittajalle hyötyä myös jos kurssit laskevat liiketoiminnasta (=osingonmaksukyvystä) johtumattomista syistä. Esim nopea korkotason nousu.
      Laskevien kurssien aikana pitkällä tähtäimellä toimivalla sijoittajalla on hyötyä käteisvirrasta, jos pystyy poimimaan laskevien kurssien markkinasta muutakin kuin ”putoavia puukkoja”.
      Kurssien laskemisesta hyötymiseen tarvitaan käteistä (voi ostaa laskeviin kursseihin) ja aikaa, että mahdollinen käänne ehtii realisoitua.
      Vaikka sellainen tilanne, että ostetaan operaattoreiden/virvoitusjuomayhtiöiden/ tupakkayhtiöiden tai muun paikallaan polkevan, mutta melko varmaa osinkovirtaa maksavien yhtiöiden osingoilla vaikka puolijohdeyhtiöitä/tekoäly-yhtiöitä tai vaikka jotain lääketeollisuuden kasvuyhtiötä.
      Käsittääkseni Berkshire Hathawayn tase on aina ollut täynnä tai todella täynnä käteistä, joka on siis mahdollistanut edulliset hankinnat.
      Muuten olen kyllä ehdottoman samaa mieltä Kontrariaanin kanssa siitä, että osingot eivät saa muodostua yrityksen johdon päätehtäväksi.
      Jos liiketoiminta ei kannata, niin osinkoja/omien osakkeiden ostoja ei tule, kun ei tule rahaa.

      • Petri Pölönen sanoo:

        Pari löysää huomiota vielä lomalaiturin nokasta: Takaisinostoissa on se etu (menestyvälle yritykselle) että voi käyttää aiemmin mahdollisesti melko edullisesti ostettuja osakkeita vaikka yrityskaupan maksuvälineenä.
        Mikäli osakkeet mitätöidään, niin voitonjaolle on tulossa vähemmän ”porukkaa”.
        Tietenkin jos liiketoiminta ei ”kanna” niin se näkyy osakekurssissa, kuten aikoinaan Nokian kävi.

  • Ylös
    >