Sekä asuntovelalliset että sijoittajat odottavat merkkejä korkojen laskusta. Markkinakorot ovat olleet viime vuosien tasoon nähden korkealla sen jälkeen, kun inflaatio pääsi laukalle ja keskuspankit kaikkialla kehittyneissä talouksissa joutuivat kiristämään rahapolitiikkaa ja nostamaan ohjauskorkoja.
Asuntolainojen viitekorkona tyypillisesti käytetty 12 kuukauden euribor-korko on tällä hetkellä hieman alle 3,7 prosenttia. Korko on tullut alas viime vuoden lokakuusta, jolloin se kävi lähes 4,2 prosentissa. Vuoden 2022 keväällä korko oli kuitenkin jopa miinuksella.
Korkojen kehitys riippuu voimakkaasti inflaatiokehityksestä.
Koska inflaatiopaineet ovat nyt hellittämässä, on koroillakin tilaa laskea. Korot saattavatkin laskea odotuksia enemmän – jopa 1–2 prosentin välille, ennustaa Säästöpankkiryhmä.
Säästöpankkiryhmän mukaan markkinoilla on odotettu koronlaskuja suurimmilta keskuspankeilta jo useiden kuukausien ajan, mutta laskujen alkua on onnistuttu siirtämään kauemmas tulevaisuuteen ilman suurempaa vahinkoa markkinoilla.
Sveitsi aloitti koronlaskut
Ensimmäinen kehittyneiden maiden keskuspankki on jo aloittanut korkojen laskun, kun Sveitsin keskuspankki laski viime viikolla ohjauskorkoaan 25 korkopisteellä 1,50 prosenttiin. Päätös tuli markkinoille yllätyksenä, sillä koronlaskua odotettiin vasta seuraavassa kesäkuun kokouksessa. Sveitsin keskuspankki pystyi alentamaan ohjauskorkoa, koska maan inflaatio laski helmikuussa jo maltilliseen 1,2 prosenttiin.
Norjan ja Ison-Britannian keskuspankit jättivät korkonsa odotetusti ennalleen, mutta Norjan keskuspankki laski inflaatioennustettaan kuluvalle vuodelle. Sen mukaan korkoja joudutaan todennäköisesti pitämään nykytasolla vielä jonkin aikaa.
Yhdysvalloissa maan keskuspankki Federal Reserve (Fed) ei ole tehnyt vielä päätöksiä korkojen laskuista, mutta se kertoi maaliskuun kokouksensa jälkeen sitoumuksestaan vähintään kolmeen koronlaskuun tänä vuonna.
Keskimäärin Fedin keskuspankkiirit odottavat niin sanotun dot plot -ennusteen mukaan kolmea 0,25 prosenttiyksikön koronlaskua tänä vuonna. Dot Plot on keskuspankin vuodesta 2011 lähtien julkaisema kaavio, joka kuvaa keskuspankkijohtajien odotuksia siitä, mihin suuntaan korkotasot voisivat kehittyä tulevaisuudessa.
Aloittaako EKP koronlaskut jo ensi kesänä?
Entä mitä tekee Euroopan keskuspankki (EKP), jonka korkopäätökset koskettavat suomalaisten elämää kaikkein selvimmin?
EKP:n tuoreet maaliskuun ennusteet inflaatiosta kertovat sen olevan tavoitteessaan keskipitkällä aikavälillä, kertoo Säästöpankkiryhmä. Siten koronlaskujen odotetaan alkavat viimeistään kesällä.
EKP on ollut ylivarovainen rahapolitiikan kevennyksen aloittamisen kanssa ja on ylireagoinut inflaation pelossa, arvioi Sp-Rahastoyhtiö. Keskuspankki joutuneekin laskemaan korkoja enemmän mikä olisi ollut tarpeen, jos olisi toimittu hyvissä ajoin.
“Sijoittajat pitävät korkojen laskua pitkälti varmana asiana. Tämä osaltaan auttaa talouskasvua ja tukee yritysten tulevaisuudennäkymiä. Vuosi 2024 on vielä varsin nuori ja tulee tarjoamaan monia yllätyksiä. Yksi näistä voi hyvinkin olla meidän näkemyksemme mukainen tapahtuma siitä, että korot tulevat laskemaan merkittävästi yleisiä odotuksia alemmalle tasolle”, arvioi Sp-Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Petteri Vaarnanen.
EKP piti keskeiset korot ennallaan viimeisimmässä korkokokouksessaan. Se oli neljäs kokous peräkkäin, kun muutoksia ei tehty.
Keskuspankkiirit ovat tällä hetkellä kuitenkin jokseenkin yksimielisiä siitä, että kesäkuu voisi olla sopiva hetki aloittaa rahapolitiikan keventäminen. He ovat aiempaa vakuuttuneempia, että inflaatio hidastuu kohti kahden prosentin tavoitetta, mutta haluavat silti siitä lisävarmuutta ennen ensimmäistä koronlaskua.
Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen Yannis Stournaras kertoi uutistoimisto Bloombergille, että keskuspankin tulisi laskea kaksi kertaa korkotasoa ennen elokuussa alkavaa kesätaukoa. Lisäksi kreikkalainen kannattaa kahta koronlaskua loppuvuoden aikana. Niiden tulisi tapahtua ilman Yhdysvaltain keskuspankin myötävaikutusta.
”Meidän on aloitettava piakkoin korkojen leikkaaminen, jotta rahapolitiikkamme ei muutu liian rajoittavaksi”, kertoi Stournaras.
Tuottomahdollisuus korkosijoittajalle
Markkinaodotuksia suuremmat koronlaskut olisivat mannaa niin korko- kuin osakesijoittajillekin.
Pitkät korot laskivat viime vuoden lopulla voimakkaasti Yhdysvaltojen inflaatiokehityksen käynnistämänä. Se osoittautui ylilyönniksi ja pitkät korot nousivatkin käytännössä tammi-helmikuun ajan, Sp-Rahastoyhtiö kertoo.
Sijoittajalle Sp-Rahastoyhtiö arvioi pitkien korkojen tuottopotentiaalin näyttävän jälleen houkuttelevalta.
”Mikäli EKP joutuu odotustemme mukaisesti keventämään rahapolitiikkaa markkinaodotuksia enemmän, esimerkiksi 1–2 prosentin välille, on Saksan 10 vuoden korolla varaa laskea kirjoitushetken 2,27 prosentin tasolta jopa yhden prosenttiyksikön verran, 1,3 prosentin tasolle. Tämä pitkien korkojen lasku tarkoittaisi sijoittajalle noin 7–10 prosentin toteutunutta tuottoa”, kertoo Vaarnanen.
Voisiko olla, ettei keskuspankki pyri vain inflaation suitsimiseen liiankin korkeilla koroilla, vaan julkilausumaton tavoite on alentaa euroalueen velkaisuutta pitämällä korot nyt niin korkealla kuin vain talouden selkäranka kestää? Näin saadaan pelivaraa seuraavaan taantumaan. Toivottavasti vaan sitä taantumaa ei itse korkeilla koroilla käynnistetä.
Poliittisesti kansa kestää nyt raippaa ehkä tavallista enemmän, kun syy vuonna 2021 kiihtyneestä inflaatiosta voidaan ulkoistaa Putinin vuonna 2022 aloittamaan sotaan.