Mitkään merkit eivät viittaa siihen, että Venäjän talous olisi romahtamassa.
EU ja Yhdysvallat ovat asettaneet Venäjää vastaan valtavia ja ennennäkemättömiä pakotteita vastauksena sen hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan.
EU:n talouspakotteiden tarkoituksena on ollut aiheuttaa Venäjälle vakavia seurauksia sen toimien johdosta ja heikentää Venäjän edellytyksiä jatkaa hyökkäystä.
Euroopan Neuvoston sivuilta löytyy kattava selvitys pakotteiden laajuudesta. Pakotteisiin sisältyy kohdennettuja rajoittavia henkilöpakotteita, talouspakotteita ja viisumitoimenpiteitä.
Henkilöille asetetut pakotteet ovat matkustuskieltoja ja varojen jäädyttämisiä. Jäädytettyjä varoja on 21,5 miljardin euron edestä.
EU on asettanut Venäjälle useita tuonti- ja vientirajoituksia osana talouspakotteita. Eurooppalaiset yhteisöt eivät voi myydä tiettyjä tuotteita Venäjälle ja että venäläiset yhteisöt eivät saa myydä tiettyjä tuotteita EU:hun.
Kiellettyjen tuotteiden luettelon tarkoituksena on maksimoida pakotteiden kielteiset vaikutukset Venäjän talouteen ja samalla rajoittaa seurauksia EU:n yrityksille ja kansalaisille.
Euroopan komission mukaan EU on helmikuusta 2022 lähtien rajoittanut tavaroiden vientiä Venäjälle yli 43,9 miljardin euron arvosta ja tavaroiden tuontia Venäjältä 91,2 miljardin arvosta. Vuoteen 2021 verrattuna 49 prosenttia viennistä ja 58 prosenttia tuonnista on pakotteiden kohteena.
Joulukuussa 2023 EU otti käyttöön uusi säännöksen, jota sovelletaan EU:n viejiin. Kun ne myyvät, toimittavat, siirtävät tai vievät kolmanteen maahan tiettyjä tuotteita, niiden on kiellettävä sopimuksella näiden tuotteiden ja teknologian jälleenvienti Venäjälle ja jälleenvienti Venäjällä käytettäväksi.
Yksi tärkeimmistä pakotteista liittyy öljyyn, joka on Venäjän tärkein vientituote.
Euroopan Neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2022 kuudennen pakotepaketin, jossa kiellettiin meriteitse toimitettavan raakaöljyn ja tiettyjen öljytuotteiden osto, tuonti tai siirto Venäjältä EU:hun.
Koska suurin osa Venäjältä peräisin olevasta öljystä toimitetaan EU:hun meritse, nämä rajoitukset kattavat vuoden 2022 loppuun mennessä lähes 90 prosenttia Venäjältä Eurooppaan tuodusta öljystä.
Pakotteet eivät ele nujertaneet Venäjän taloutta
Kaikista näistä pakotteista huolimatta EU ja Yhdysvallat eivät ole onnistuneet horjuttamaan Venäjän halua jatkaa Ukrainan hyökkäyssotaa. Myöskään Venäjän talouteen pakotteilla ei näytä olleen toivottua vaikutusta.
Venäjän tilastolaitos Rosstatin julkaisemien ennakkotietojen mukaan Venäjän bruttokansantuote kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2023. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF ennusti tämän vuoden tammikuun lopulla julkaistussa ennusteessa 3,0 prosentin kasvua, joten kasvu oli odotettua vahvempaa.
Talouskasvun veturina on ollut Venäjän kotimaisen kysynnän lisääntyminen. Julkinen kulutus kasvoi viime vuonna 3,6 prosenttia, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin vuoteen 1996 ulottuvassa tilastoinnissa.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT) kertoo viikkokatsauksessaan, että Venäjän keskuspankin yrityksille tekemän kyselytutkimuksen mukaan kapasiteetin käyttöaste on edelleen koko maan taloudessa korkeammalla kuin koskaan aiemmin kyselyn historiassa, joka alkaa vuodesta 2002.
Kapasiteettirajoitteiden kiristyminen viime kuukausina on heijastunut kuitenkin inflaatioon, joka on kiihtynyt. Helmikuussa kuluttajahinnat nousivat 7,7 prosenttia vuotta aiemmasta.
Keskuspankin tammikuun kyselyssä yritykset kokivat kysynnän heikentyneen selvästi monilla toimialoilla, muun muassa vähittäiskaupassa ja teollisuudessa. Myös odotukset kysynnän tulevasta kehityksestä olivat monilla aloilla hieman aiempaa pessimistisemmät.
Öljypakotteista huolimatta Venäjän öljyntuotanto ei ole merkittävästi laskenut.
Sekä Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n että öljyntuottajamaiden yhteistyöjärjestö OPECin arvioiden mukaan Venäjän öljyntuotanto supistui vuonna 2023 vain noin prosentilla. Tammikuussa öljyntuotannon arvioitiin pysyneen samalla tasolla kuin edellisinä kuukausina.
Sotatalous kannattelee kasvua
Venäjä on siirtynyt sotatalouteen. Se näkyy siinä, että maa nostaa budjettimenojaan ja kohdentaa yhä suuremman osan budjetista sodankäyntiin.
BOFITin mukaan maan sotaan kytkeytyvä teollisuus ja rakentaminen ovatkin kasvaneet vahvasti koko sodan ajan ja niiden tuotanto oli vuonna 2023 huomattavasti suurempaa kuin vuonna 2021. Etenkin jalostusteollisuus on nojannut vahvasti sotaan liittyviin aloihin.
Venäjän finanssiministeriön alustavien tietojen mukaan federaatiobudjetin menot kasvoivat tammi-helmikuussa 17 prosenttia vuotta aiemmasta.
BOFITin mukaan kuitenkin myös federaatiobudjetin tulot kasvoivat jyrkästi vuotta aiempaan verrattuna etenkin öljy- ja kaasutulojen vetämänä. Kasvu johtui osin veromaksujen ajoitukseen liittyvistä muutoksista, mutta tulojen kasvua tuki myös korkeampi öljyn hinta.
Venäjän presidentiksi uudelleen valittu Vladimir Putin on linjannut maan talouden rakenteiden keskeisiksi piirteiksi tulevina vuosina voimakkaan teollistamisen, teknologisen suvereniteetin ja tuonnin vähentämisen.
Jalostusteollisuuden tuotantoa on määrä lisätä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, BOFIT kertoo. Viimeisen vuosikymmenen aikana kasvua kertyi noin 20 prosenttia. Tuonnin osuutta BKT:stä on puolestaan tarkoitus pudottaa edelleen hieman viime vuoden 19 prosentista 17 prosenttiin.
BOFIT järjestää Venäjä-tietoiskun maanantaina 25.3.2024 klo 13–15.30 Rahamuseossa ja verkossa.
Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään 21.3.2024 tästä linkistä.
Varsinkin Suomen talouden ja EU:n laajemminkin ne saivat kyllä polvilleen. 🙂 Go woke, go broke!
Eipä oikeastaan. Meille on haluttu myydä ajatusta Putinin inflaatiosta ja sitä seuranneista korkeista koroista ongelmineen. Oikeasti inflaatio johtui suurimmalta osin tai melkein pelkästään korona-ajan päätöksistä sulkuineen ja raharuiskuineen. Oli vain vallanpitäjillemme suunnaton onnenpotku, että Putin otti juuri sopivalla hetkellä syyt niskoilleen ja siten pelasti eliittimme kritiikiltä.
Todistan näkemykseni muistuttamalla USA:n inflaatiosta ja sitä seuranneista koroista. Lisäksi Euroopassakin inflaatio oli jo noussut hyvän aikaa ennen kuin sota alkoi.
Totta kai sota pakotteineen on entisestään heikentänyt tilannetta, mutta Venäjä on kuitenkin pieni talousalue, mikä ei pysty heiluttelemaan maailmantaloutta merkittävästi. Pienen Suomen taloudelle suurimmalla naapurilla voisi olla isompikin merkitys, mutta idänkauppaa oli ajettu alas jo vuosikymmenen ajan ennen sotaa, eikä Suomi ollut riippuvainen Venäjän kaasusta.
Itse EU on ampunut itseään omaan jalkaan, talous rämpii pohjamudissa, info laukkaa. Venäjä talous tasapainossa ja kasvaa. Miten meni noin omasta mielestä?
Juu salkunrakentaja.fi lähteenä ahahaha