Työvoiman kysyntä on vähentynyt: vuoden 2023 lopulla kaikista toimipaikoista työvoimaa oli hakenut 51 prosenttia kun vuosi aiemmin osuus oli 56 prosenttia toimipaikkahaastattelujen mukaan. Tästä huolimatta vajaa puolella (46 %) työvoimaa hakeneista toimipaikoista ollut edelleen vaikeuksia löytää työntekijää avoinna olleeseen työpaikkaan.
Näin todetaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tuoreessa katsauksessa työvoiman saatavuudesta ja kohtaannosta. Tiedot perustuvat vuoden 2023 loppupuolen tietoihin.
TEM:n mukaan työvoiman kysyntään, kuten myös rekrytointiongelmiin vaikuttavat useat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Sosiaali- ja terveysalalla saatavuusongelmat ovat olleet yleisiä ja ongelmien taustalla ovat muun muassa väestörakenteen muutokset Suomessa.
Viimeisimmissä seurannoissa noin 65 prosentilla sosiaali- ja terveysalan toimipaikoista on ollut vaikeuksia löytää työvoimaa. Hienoista ongelmien tason laskua on kuitenkin jo esillä.
Rakennusala on varsin suhdanneherkkää ja suhdanteiden heikentyessä ovat saatavuusongelmat työvoimasta vähentymässä. Kun vuosi sitten 40 prosenttia rakennusalan toimipaikoista oli etsinyt työvoimaa, nyt osuus oli enää 29 prosenttia.
Työttömyyden kasvusta huolimatta edelleen noin puolet työvoimaa etsineistä rakennusalan toimipaikoista kertoi vuoden 2023 loppupuolella kokeneensa vaikeuksia työvoimaa rekrytoidessaan.
(toimialat, joissa ongelmat ovat olleet yleisimpiä ja/tai viimeaikainen muutos on ollut suurin). Kuva: Työ- ja elinkeinoministeriö.
Tutut ammatit työvoimapulatilastojen kärjessä
Pula-ammattien top 15 -listalla noin puolet on sosiaali- ja terveysalalta. TEM:n mukaan työvoimapulaa ilmenee Suomessa edelleen muillakin toimialoilla muun muassa varhaiskasvatuksessa, myyntitehtävissä, suojelu- ja vartiointityössä sekä ohjelmistoalalla.
Pientä parannusta työntekijöiden saatavuuteen on kuitenkin havaittavissa. TEM:n mukaan työvoimapula on vähentynyt vuoden aikana erityisesti lähihoitajien, sairaanhoitajien ja kodinhoitajien ammateissa. Pula lääkäreistä näyttää myös hieman helpottuneen.
Työvoiman kysyntä toimialalla vaihtelee alueittain. Suurin pula sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista on Pohjanmaalla.
Työvoiman saatavuusongelmat rakennusalalla ovat suhdanteiden heikentyessä vähentyneet, TEM arvioi. Silti yli puolet rakennusalan toimipaikoista on kohdannut rekrytointiongelmia vuoden 2023 loppupuolella.
Majoitus- ja ravitsemisalalla oli mittavia ongelmia saada työvoimaa koronapandemian jälkeen. Alan toimipaikoista lähes 80 prosentilla oli vuoden 2022 alussa ongelmia rekrytoinneissaan. Loppuvuonna 2022 majoitus- ja ravitsemisalan ongelmat alkoivat vähentyä, ja tämä suuntaus jatkuu.
Kohtaanto-ongelmia erityisesti palvelualoilla
TEM:n mukaan kohtaanto-ongelmien kärkipään ammattien listalla on paljon niin sanottuja pienivolyymisia ammatteja. Tällaisia ovat esimerkiksi käsityöntekijät, maan- ja vihannesviljelyn harjoittajat sekä puhdistuskoneiden hoitajat.
Kohtaanto ongelma tarkoittaa sitä, että joissakin ammateissa on samanaikaisesti sekä kysyntää että tarjontaa, mutta nämä eivät jostain syystä kohtaa.
Työvoiman ylitarjonta tarkoittaa sitä, että työvoimaa on määrällisesti enemmän kuin sille on kysyntää. Tällöin alalla on paljon työttömiä. Työvoiman ylitarjontaa on ollut pitempään erityisesti myyjien ja yleissihteerien ammateissa.
Vuoden 2023 lopulla ylitarjontaa oli myös useissa rakennusalan ammateissa sekä kuljetuksen ja logistiikan alalla. Verrattuna vuodentakaiseen tilanteeseen eniten ylitarjonta on lisääntynyt myyjien, kirvesmiesten ja rahdinkäsittelijöiden ammateissa.
TEM:n mukaan työttömyys voi olla hyvin yleistä myös siksi, että kysyntää alan ammattiosaamiselle on vähän. Tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi eri alojen taiteilijat, vaatturit, pukuompelijat ja koristemaalarit.
Suomessa on viime vuosina käyty vilkasta keskustelua työvoimapulasta. Hallitus ja viranomaiset ovat toistuvasti nostaneet esiin työvoimapulan vakavina yhteiskunnallisina haasteina, erityisesti sosiaali- ja terveysalan (sote) osalta. Kuitenkin tämä yksipuolinen narratiivi ansaitsee kriittistä tarkastelua: onko oikeutettua väittää, että sote-alan ongelmat heijastavat koko Suomen työvoimapulaa? Miten tämä narratiivi palvelee hallituksen ja viranomaisten agendaa, ja kuinka kauan he voivat sitä ylläpitää ilman merkittävää vastarintaa?
On kiistatonta, että sote-ala kamppailee vakavien työvoimahaasteiden kanssa. Vanhustenhoito, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut tarvitsevat kipeästi lisää ammattilaisia. Näitä aloja riivaavat erityisesti korkeaksi noussut työtaakka, alhaiset palkat ja työn henkinen kuormittavuus, mikä johtaa jatkuvaan työntekijäpulaan. Mutta onko tämä riittävä peruste laajentaa työvoimapulakriisi koskemaan koko maata?
On tärkeää pohtia, miksi hallitus ja viranomaiset jatkavat tämän narratiivin ylläpitämistä. Yksi mahdollinen syy on tarve oikeuttaa tiettyjä poliittisia päätöksiä. Kun työvoimapulasta tehdään koko kansakuntaa koskeva ongelma, voidaan perustella esimerkiksi ulkomaisen työvoiman tuonnin lisäämistä tai työehtojen heikentämistä.
Toinen mahdollinen motiivi on saada laajempi tuki rakenneuudistuksille, kuten sote-uudistukselle, jonka tavoitteena on parantaa julkisten palveluiden tehokkuutta. Kun ongelma esitetään riittävän laajana ja vakavana, saadaan helpommin tukea radikaaleillekin muutoksille. On myös tärkeää muistaa, että työvoimapula ei ole vain määrällinen ongelma. Laadulliset kysymykset, kuten työn mielekkyys, työhyvinvointi ja uramahdollisuudet, ovat keskeisiä tekijöitä. Työnantajien on panostettava näihin seikkoihin, jotta alasta saadaan houkuttelevampi. Ikärasismi
Ikäsyrjinnällä on monenlaisia haitallisia vaikutuksia. Se voi johtaa henkilöiden syrjäytymiseen ja psyykkiseen kärsimykseen, kun heidät leimataan ilman oikeudenmukaista käsittelyä. Lisäksi se voi heikentää yhteiskunnallista keskustelua ja polarisoida mielipiteitä entisestään. Kun keskustelu muuttuu syytöksiksi ja puolustautumiseksi, aito vuoropuhelu ja ymmärryksen lisääminen jäävät taka-alalle.
Onko Suomessa varaa pitää yli 200.000 yli 50- vuotiasta työttömänä (tilastokeskus 2024), kun he eivät kelpaa enää sellaisena työnantajille. On aika ryhtyä toimiin ikäsyrjinnän poistamiseksi ja luoda inklusiivisempi työmarkkina, jossa jokaisen osaaminen ja kokemus hyödynnetään.