Markkinakommentit

Sijoittajat huomasivat puolustusalan tuottomahdollisuuden

Syntisillä osakkeilla on vahva tuottohistoria.

Puolustusalan yhtiöiden osakekurssikehitys on ollut vahvaa viimeisen kahden vuoden aikana.

Valtiot ovat kasvattaneet puolustusmenoja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ja Lähi-Idän konfliktin vuoksi. Puolustusmenot olivat globaalisti viime vuonna ennätykselliset 2,2 biljoonaa dollaria. Euroopan osuus siitä oli 388 miljardia. 

Brittiläisen tutkimuslaitoksen (International Institute for Strategic Studies) julkaisun mukaan Aasian valtioiden puolustusbudjetti nousi 4,7 prosenttia viime vuonna ja oli keskimäärin 1,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Euroopan maiden puolustusmenot kasvoivat 4,5 prosenttia ja olivat keskimäärin 1,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. 

Suomen puolustusbudjetti on kasvanut huomattavasti viimeisen kahden vuoden aikana ja oli viime vuonna noin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suhteellinen osuus on jo 1960-luvun alkupuolen kylmänsodan tasolla ja lähestyy 1930-luvun keskiarvoa, joka oli noin kolme prosenttia.

Toisen maailmansodan aikana Suomen puolustusbudjetti oli noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta, joskin sodan kokonaiskustannukset ilman aluemenetyksiä olivat keskimäärin noin 27 prosenttia bruttokansantuotteesta. Venäjä käyttää sotateollisuuteen tänä vuonna noin 8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Toisen maailmansodan aikana esimerkiksi Neuvostoliiton budjetti oli 44 prosenttia ja Saksan 50 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Monet valtiot ovat vasta heräämässä epävarman geopoliittisen tilanteen vaatimuksiin. Keski- ja Etelä-Euroopan valtioista suurimman osan puolustusbudjetti oli alle kaksi prosenttia viime vuonna. Se on matalampi kuin esimerkiksi Naton kahden prosentin minimitavoite sen jäsenvaltioille. 

Yhtiöiden liiketoiminnassa vahva momentum

Financial Timesin tekemän analyysin mukaan eurooppalaisten alan johtavien yhtiöiden, kuten BAE Systemsin, Leonardon ja Saabin, tilauskirjat ovat ennätystasolla. Paikallisten ammusten ja muiden tykistötarvikkeiden kysynnän kasvusta ovat hyötyneet muun muassa saksalainen Rheinmetall, norjalais-suomalainen Nammo ja ranskalainen Nexter.

Sotateollisuuden tuotteiden kysynnän kasvu on näkynyt alan yhtiöiden markkina-arvoissa. Esimerkiksi Rheinmetallin osake on tuottanut viimeisen vuoden aikana noin 73 prosenttia. Yhtiö on sitoutunut lisäämään ammusten tuotantoa ja ennustaa sen kokonaismyynnin kaksinkertaistuvan vuoteen 2026 mennessä. Yhtiön osake otettiin osaksi DAX-indeksiä viime syksynä.

Muista alan yhtiöistä esimerkiksi ruotsalaisen Saabin osake on noussut noin 34 prosenttia ja italialaisen Leonardon noin 87 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Ruotsalainen Saab tunnettiin aiemmin erityisesti autonvalmistajana. Nykyisin se on keskittynyt hävittäjien, sukellusveneiden ja maataisteluun liittyvään tekniikkaan. Leonardo on monialayhtiö. Se toimii muun muassa ilmailu-, puolustus- ja turvallisuusalalla.

Myös pienempien alan toimijoiden liiketoiminta on ottanut harppauksen. Esimerkiksi brittiläinen William Cook kasvatti viime vuoden aikana yhtiön puolustusteollisuuden liikevaihtoa 20 prosenttia. Yhtiö valmistaa panssarivaunujen telaketjuja ja arvioi, että niiden myynti kasvaa 40 prosenttia tänä vuonna.

Yksittäisten yhtiöiden lisäksi suomalainen yksityissijoittaja voi sijoittaa alaan muun muassa ETFien kautta. Niistä vaihtoehto on muun muassa Saksan pörssiin (Xetra) listattu VanEck Defense UCITS ETF.

Puolustusala on ollut tuottavimpia toimialoja Yhdysvaltain osakemarkkinoilla

Puolustusala on ollut pitkällä aikavälillä yksi tuottavimmista Yhdysvaltain osakemarkkinoiden toimialoista. Sen tuotto oli 15,9 prosenttia vuodessa 1984-2023, mikä oli toiseksi korkein tupakkateollisuuden jälkeen yhteensä 49:sta toimialasta. Tupakkateollisuuden yhtiöiden osakkeet tuottivat 18,9 prosenttia vuodessa. 

Kummankin toimialan korkea tuotto on ollut ainakin osittain korvausta toimialojen sääntelyyn liittyvästä riskistä. Lisäksi erityisesti vastuullista sijoitustyyliä arvostavat välttävät kyseisiä toimialoja. Se johtaa matalampaan arvostustasoon ja korkeampaan tuotto-odotukseen, jos muut tekijät pysyvät samana.

Tutkimuksissa on huomattu, että niin kutsutut syntiset osakkeet ovat tuottaneet muita enemmän pitkällä aikavälillä. Syntiset osakkeet ovat yhtiöiden osakkeita, joiden liiketoimintaa ovat esimerkiksi alkoholi, aseet, tupakka ja uhkapeli.

Niiden Jensenin alfa sekä ylituotto suhteessa markkinaan on ollut tutkimuksesta ja aikavälistä riippuen tyypillisesti 2-6 prosenttiyksikköä vuodessa. Tutkimuksen (Sin Stocks Revisited: Resolving the Sin Stock Anomaly) mukaan ylituotto selittyy Fama ja Frenchin kannattavuus- ja investointifaktoreilla.

Kommentoi
Ylös
>