Sijoitusstrategiat

Sinkon osinkonäkemyksessä on vinha perä

Keskustelu ”vanhojen partojen” osinkonäkemyksistä on ryöpynnyt. Monet puolustelevat omien osakkeiden ostoja, mutta niissä ja osingottomuudessa on riskinsä.

Kokenut lehtori, sijoittaja ja sijoitusluennoitsija, vuonna 1938 syntynyt, Erkki Sinkko heitti Kauppalehden haastattelussa 22.3.2024 ajatuksen omien osakkeiden oston kieltämisestä.

Minä käsitän tämän lukijana enemmän heittona ja mielipiteenä kuin vakavana argumenttina. Olennaisempaa Sinkon kommentoinnista on mielestäni säännöllisten osinkojen arvostaminen.

”Hän kiittelee, että avokätiset osingonmaksajat pitävät sijoittajat kiinni osakkeessa huonon suhdanteen yli”, Kauppalehti kirjoitti Sinkosta.

Viime päivien lehti- ja sosiaalisen median kirjoittelussa osingon maksun hyvät puolet ovat jääneet paitsioon ja omien osakkeiden ostoa on puolusteltu.

Aivan alkuun, omien osakkeiden ostolla on puolensa. Viittaan mielestäni huomionarvoiseen kommenttiin sijoittaja, sijoitusvalmentaja Svenne Holsmtrömiltä. Hän totesi sijoittaja Ilkka ”Ipe” Parviaisen ylläpitämässä Facebook-sijoitusryhmässä viikonloppuna:

”Mutta on kuitenkin pari mielenkiintoista osakeomaisuusluokkaa, jossa tämä (omien osakkeiden osto) voi olla oikein fiksuakin. Ensinnäkin pörssilistatuissa sijoitusyhtiöissä, jos substanssialennus on huomattava. Silloin sijoitusyhtiön tulee toimia näin. Toiseksi kiinteistösijoitusfirmoissa, jos P/B on merkittävästi alle 1,0. Normi P/B on 0,8-0,95, mutta jos se olisi vaikkapa 0,6-0,7 ilman merkittävää kiinteistöjen arvonalentumisriskiä ja kassa vahva niin silloin ehdottomasti omien ostot eikä osinkoja vuokratuotosta.”

Sinkon osinkoargumentissa on vinha perä siksi, että yhtiö voi oikeasti tarvita vanhoja omistajiaan.

Sijoittaja, livetviittaaja Tomi Lahti nauttii ”reaaliosingosta” Wärtsilän yhtiökokouksessa 2023. Oikeassa kuvassa sijoittaja Erkki Sinkko. Kuvat: Tomi Lahti, Zijoittajan kuva-arkisto

Osinko on tärkeä sijoituskriteeri monille

Monille sijoittajille säännöllinen osinko on tärkeä sijoituskriteeri – syystäkin. Osingonmaksajat ja hyvän osinkotuoton yhtiöt ovat tyypillisesti kokonaistuotoltaan parempia kuin ne, jotka eivät maksa osinkoa. Osinko on sijoittajalle ja yhtiölle helppo ja konkreettinen tuottoelementti, jossa ajoituksia ei tarvitse miettiä. Osinkoa on myös on helppo arvioida ja seurata sen kehitystä.

Kun sijoittaja myy tai keventää – tai kun yhtiö käynnistää omia osakkeiden osto-ohjelman – ajoituksia pitää pohtia ainakin jonkin verran. Verotuksellisesti osinko ja omien osakkeiden osto ovat voitonjakomuotona muutaman vuoden sijoitushorisontilla lähellä toisiaan.

Pääomavero myyntivoitosta on 30 prosenttia (yli 30 000 euron osalta 34 %) ja osinkovero vastaavasti 25,5 prosenttia. Avaan tätä tarkemmin seuraavassa jutussa.

Tilanteessa, jossa sijoittajan sijoitushorisontti on pitkä ja osake on pitkällä aikavälillä selvästi nouseva, omien osakkeiden voi tulla verotuksellisesti edullisemmaksi siksi, että tällöin sijoittaja saa tuottoa myös ”osinkoveron osuudelle”.

Kun yhtiö ostaa omia osakkeita osana voitonjakoa, sijoittajan omistus kasvaa ilman, että hänen tarvitsee tehdä lisäsijoituksia – verrattuna siihen, että mainittu summa jaettaisiin osinkona ja hän ostaisi sillä rahalla lisää osakkeita.

Lopulta osake myytäessä ja hankintameno-olettamaa sovellettaessa ei ole enää väliä ostohinnalla, jos osake on noussut vuosien saatossa merkittävästi.

Omien osakkeiden haittapuolena on pääomamarkkinoiden liikkeiden vaikea ennustettavuus lyhyellä aikavälillä.

Selkeä voitonjakopolitiikka lisää omistaja-arvoa

Selkeä voitonjakopolitiikka, joka voi sisältää niin osinkoja kuin omien osakkeiden ostoja, on tärkeä paitsi sijoittajan myös johdon kannalta. Kun politiikka on selkeä, aikaa ei tarvitse käyttää liikaa voitonjaon pohtimiseen.

Palaan Sinkkoon. Jos osinko jätetään kokonaan maksamatta, voi käydä niin, että osa sijoittajista kaikkoaa ja kurssi laskee myös siitä syystä. Tällöin vaikeutuvat niin rahoitusjärjestelyt kuin yrityskauppamahdollisuudet tulevaisuudessa. Arvo mataa ja sijoittajia ei enää kiinnosta.

Voitonjako vaatii toki tasapainoilua. Ei ole järkeä maksaa osinkoa veroineen avokätisesti ja tämän jälkeen rahoittaa kalliisti, mahdollisesti osakeannilla, tärkeää investointia tai yrityskauppaa.

Voitonjakopolitiikassa ennustettavuus on eri kokoisille omistajille arvokasta.

Minusta olennaisen huomion teemaan antoi LapWallin toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen yhtiökokouksessa 12.3.2024, video kohdasta 8 min.

Toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen LapWallin tilinpäätösinfossa Helsingissä helmikuussa 2024. Kuva: Henri Elo

Puuelementtivalmistaja maksaa osinkoa, vaikka yhtiö on toteuttamassa merkittävän investoinnin 2024-2025. Pekkarinen toteaa:

”Me todettiin siitä, että yhtiö on listautunut pari vuotta sitten, meillä on vajaa 4 000 osakkeenomistajaa ja yhtiön tase on siinä kunnossa, että osinko voidaan maksaa vaarantamatta yhtiön liiketoimintaa. Nähtiin tärkeäksi, että hyvä osinkotaso jatkuu, vaikkakin se edellisestä vuodesta jonkin verran tippui.”

Kirjoittaja omistaa LapWallin osakkeita. Avaan seuraavassa artikkelissa lähipäivinä osingonjaon ja omien osakkeiden oston verovaikutuksia esimerkin kera.

6 kommenttia
  • Petri Pölönen sanoo:

    Hei,

    Olipa hyvin kirjoitettu juttu.
    Osingonmaksua ja ankkuriomistajia kannattaa molempia arvostaa ja varsinkin niissä tapauksissa kun yhtiöiden kasvu on globaalissa mittakaavassa melko rauhallista, niin sijoittajalle jatkuva ja mielellään kasvava osinkovirta on parempi kuin mahdollisesti voimakkaastikin heiluva osakekurssi.

    Sellaisten yhtiöiden tapauksessa, jotka kasvavat maailman nopeinta vauhtia läpimurtoaloilla esim. puolijohteet ja tekoäly taas omien osakkeiden ostaminen nyt ennen kuin kurssi on moninkertainen on kelpo keino toteuttaa voitonjakoa verotehokkaasti.

    Tietenkin kannattaa miettiä varsinkin markkinajohtajien tapauksessa kumpi on mielekkäämpää, sijoittaa raha liiketoiminnan kasvattamiseen ja tuotekehittelyyn vai nostattaa osakekurssia.

    Maailman suurimmilla osakemarkkinoilla vaihdon valtava koko tekee omien osakkeiden ostamisesta turvallisemman tavan kasvattaa osakkeenomistajien sijoituksen tuottoa, koska esim. Nvidian osakkeenomistajien joukossa joku taho voi myydä monella miljoonalla päivässä, eikä se heilauta yhtiön osakekurssia mihinkään suuntaan.

    Mikäli päättää pysyä pienemmässä pörssissä tutulla ”pelikentällä” niin hyvien osingonmaksajien etsiminen varmaan on tuottoisa tapa toimia.

    Edelleen oma sijoitushorisontti varmasti vaikuttaa päätökseen. Nuoremmille sijoittajille kyllä uskallan suositella vahvan kasvun etsimistä, vaikka muutamaan kuplaankin törmää sijoitusuransa aikana.

    Tosin ”Magnificent seven” yhtiöjoukon tapauksessa on hyvä muistaa, että kyseiset yhtiöt ovat ihan oikeasti vahvoissa asemissa ja niillä on vahvat taseet, eli kestävät ”merivettä”.

    • Kontrariaani sanoo:

      Itse olen pitkälti eri mieltä. Osingolla ei sinänsä ole mielestäni rationaaliselle sijoittajalle mitään merkitystä. Kaikki kaikessa on yrityksen riskikorjattu kokonaistuotto ja tämä pätee olkoon sijoitushorisontti mikä tahansa.
      Osinko tai omien osakkeiden osto ovat kyllä välttämättömiäkin tapoja jakaa kypsän yrityksen voittoja omistajille ja tämähän juuri on sijoittamisen tärkein tavoite. On kuitenkin sijoittajalle melkein samantekevää, että tuleeko tuotto kasvusta vai osingoista? Vähäisiä verotuksellisia eroja toki koituu.

      Omassa salkussani on tällä hetkellä paljon hyviä osingonmaksajia. En itse asiassa haluaisi osinkoja vaivoikseni ollenkaan, mutta kun uskon noiden yritysten tulevaisuuden kokonaistuottoihin ja vähäriskisyyteen, niin osingot ovat pakollinen paha siinä sivussa. Sehän ei nimittäin ole mikään tae kasvusta, ettei yhtiö maksa osinkoa. Eivätkä toisaalta korkeat osingot ole mikään tae sijoituksen turvallisuudesta ja osingonmaksun jatkosta tästä ikuisuuteen.
      Näen itse asiassa yrityksen maineen hyvänä osingonmaksajana potentiaalisena riskinä, jos osingot nousevat yritysjohdon ja sijoittajien päätöksenteossa liian tärkeään asemaan verrattuna tulevaisuuden kokonaistuottojen optimoimiseen.

  • Rami Routa sanoo:

    On siin se periaatteellinen puoli, et jos osinkkoja ei koskaan maksettaisi, ja sioittajilla olisi se käsitys, niiin sillloinhan sen osakkeen arvo olisi NOLLA

    • Kontrariaani sanoo:

      Ei välttämättä. Esimerkiksi Warren Buffettin Berkshire ei ole koskaan maksanut osinkoa, eivätkä sijoittajat sitä odotakaan, ainakaan niin pitkään kuin ukossa henki pihisee.
      Pörssin ansiosta sijoittajilla on mahdollisuus kuitenkin myymällä osakkeensa ottaa rahaa ulos juuri sen verran ja silloin, kun hyvältä tuntuu.

      Voihan olla, että jos Berkshire kasvaisi niin suureksi, että Buffett ei kerta kaikkiaan enää keksisi kannattavia sijoituskohteita markkinoilta, niin se alkaisi vihdoin jakamaan rahaa ulos osinkoina. Tähän ei kuitenkaan vielä nykyinen vajaan biljoonan dollarin markkina-arvo ole riittänyt. Monella pienemmällä toimialalla operoivalla firmalla raja voi tulla vastaan paljon aiemmin.

  • Petri Pölönen sanoo:

    Komppaan Kontrariaania,

    On aivan käsittämätön idea sotkea yhtiön osingonmaksupolitiikka ja yhtiön arvo toisiinsa.

    Maailman kannattavimpien yhtiöiden joukossa on monta firmaa jotka eivät Berkshire Hathawayn lailla maksa osinkoa tai maksavat sitä hyvin pienen osan tuloksestaan eli eivät työnnä omistajien varallisuutta firmasta ulos josta sitten maksetaan verot.

    Näiden kannattavimpien yhtiöiden joukossa on huomattava osa puolijohdeteollisuudesta, joiden voitot ovat nykyään kymmeniä miljardeja vuodessa.

    Tuo ajatus siitä että nolla osinkoa tarkoittaa arvotonta osaketta tarkoittaa siis käytännössä sitä että konkurssipesät tekisivät vuosi toisensa jälkeen aina vain suurempia voittoja.

    Meidän pörssissä kun on pieni päivävaihto niin kasvuyhtiöiden osakkeet eivät sijoittajan kannalta ole alkuunkaan niin likvidejä kuin isommissa pörsseissä.

    Yhtiöillä on myös tasearvonsa, joiden vertailu eri toimialojen kesken on välillä hieman haastavaa esim. Metsäyhtiön varallisuus tehtaat ja metsät on helppo mieltää arvokkaiksi, mutta ilman softaa kyseiset tehtaat eivät pärjäisi kilpailussa.

  • Henri Elo sanoo:

    Paljon hyviä, täydentäviä pointteja kommenteissa, kiitos!

    Minusta osingon ei tarvitse olla itseisarvo, mutta se on monissa tapauksissa selkeä mittari sijoittajille ja tavoite johdolle.

    Osingonmaksu ja/tai omien osakkeiden takaisin ostohan ovat useimmiten seurausta siitä, että yhtiö ei löydä (eikä sen tarvitsekaan löytää) yhtä tuottoisia investointimahdollisuuksia kaikille voittovaroilleen kuin mitä sen nykyinen bisnes tuottaa.

  • Ylös
    >