Suomen taantumaan ajautunut talous alkaa toipua vuoden loppua kohti, ennustaa Suomen Pankki.
Suomen Pankin tänään julkaiseman väliennusteen mukaan Suomen talous on edelleen taantumassa. Aiempaa korkeampi hinta- ja korkotaso vähentää yksityistä kulutusta ja investointeja.
Erityisen heikosti menee asuntorakentamisessa. Myös vienti on supistunut. Työllisyys on kuitenkin säilynyt suhdannetilanteeseen nähden hyvänä, ja inflaatiokin on hidastunut nopeasti.
Väliennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2024.
Talous alkaa kuitenkin toipua vuoden loppua kohti, ja toipuminen on jopa hiukan nopeampaa kuin Suomen Pankki ennusti joulukuussa 2023. Vuonna 2025 bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan 1,7 prosenttia. Vuonna 2026 kasvu hiukan hidastuu, 1,5 prosenttiin.
”Vaikka toteutunut talouskehitys on ollut ennustettuakin heikompaa, tulevaisuudennäkymät ovat pysyneet ennallaan. Taantuman pohja on jo saavutettu, ja kasvun odotetaan käynnistyvän tämän vuoden aikana, kun kotitalouksien ostovoima vahvistuu ja yleinen luottamus talouteen alkaa palautua”, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
Suomen työllisyystilanne on säilynyt suhdannetilanteeseen nähden hyvänä, sillä yritykset ovat turvautuneet irtisanomisten sijaan usein lomautuksiin. Taantuma näkyy työmarkkinoilla pienellä viiveellä, ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste laskee 77,2 prosenttiin vuoden 2024 aikana.
Työllisten määrä alkaa kasvaa vuonna 2025, kun suhdannetilanne parantuu, mutta ennen taantumaa vallinnutta työllisyysastetta ei ylitetä vielä vuoden 2026 aikana.
Inflaatio hidastuu selvästi, korot laskevat
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli helmikuussa 3,0 prosenttia. Tammikuussa inflaatio oli 3,3 prosenttia. Inflaation hidastuminen tammikuusta helmikuulle johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen lievemmästä noususta.
Hidastunut inflaatio on parantanut kuluttajien ostovoimaa, ja vuonna 2023 palkansaajien reaaliansiot jo kasvoivat edellisvuodesta.
Suomen Pankin mukaan inflaatio hidastuu edelleen vuonna 2024, alle yhden prosentin vauhtiin, mutta se kiihtyy hiukan vuonna 2025. Kuluttajahintojen nousua pitää yllä lähinnä palveluiden kallistuminen.
Rahoitusmarkkinoiden odotukset korkotason laskusta ovat talven aikana hiukan aikaistuneet verrattuna edellisessä ennusteessa käytettyihin oletuksiin. Sekä kolmen kuukauden euribor-koron että pitkien korkojen odotetaan edelleen kääntyvän laskuun vuoden 2024 aikana.
Suomen Pankin mukaan korkojen lasku tukee Suomen talouskasvua ennustevuosina hieman enemmän kuin mitä vielä joulukuussa arvioitiin.
Ennusteen riskit alasuuntaiset
Ennusteen riskit painottuvat heikomman kehityksen suuntaan. Geopoliittiset jännitteet eivät ole hellittäneet, ja niiden vaikutus saattaa edelleen heikentää talouden kehitystä.
Euroalueen inflaatio voi osoittautua odotettua sitkeämmäksi, ja korkojen laskun viivästyminen pitkittäisi taantumaa. Suurimmat kotimaiset riskit liittyvät asuntomarkkinoiden näkymiin.
Asuinrakentamisen ahdingon pitkittyminen voisi heijastua työllisyyteen odotettua voimakkaammin. Työtaistelutoimien jatkuminen kasvattaa ennusteen epävarmuutta, sillä niiden lopullisen laajuuden ja vaikutusten arvioiminen on hankalaa.
