Asunnot ja kiinteistöt

Isännöintiliitto: Pääkaupunkiseudulla keikkuu taloyhtiöitä kuilun reunalla

Pääkaupunkiseudulla on taloyhtiöitä, jotka huojuvat uhkarohkeasti maksukyvyttömyyden rajoilla.

Toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva Isännöintiliitto
Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Kuva: Aleksi Poutanen.

Viime vuosina on ollut paljon puhetta muuttotappiokuntien taloyhtiöiden ahdingosta. Lähivuosina valtaosa taloyhtiöistä tarvitsee mittavia korjauksia ikänsä puolesta. Samaan aikaan erilaiset energiatehokkuusvaatimukset asettavat remonteille muitakin tavoitteita. Nämä vaikeuttavat etenkin syrjäseutujen taloyhtiöiden remonttirahoitusta.

Muuttotappioalueella vanhan taloyhtiön vakuusarvo voi olla niin pieni, etteivät pankit uskalla rahoittaa mittavia korjauksia. Se tarkoittaa, ettei remontteja ole varaa tehdä välttämättä ollenkaan.

”Jos haluamme auttaa taloyhtiöitä pitämään huolta kiinteistöistään erityisesti muuttotappioalueilla, tarvitaan valtiolta ja kunnilta uusia välineitä. Jos korjauksille ei saada rahoitusta, kiinteistö pitää ajaa loppuun kuin vanha auto”, Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa vertasi vuonna 2021.

Taloyhtiöiden talousahdinko ei koske kuitenkaan vain syrjäseutuja.

Pääkaupunkiseudullakin on taloyhtiöitä, jossa edes juoksevia kuluja ei pystytä taloyhtiön kassasta hoitamaan, koska vastikkeita ei ole nostettu kuluja kattavalle tasolle isännöitsijän ehdotuksen ja laskelmien mukaisesti.

”Eräässäkin pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa taloyhtiössä hoitovastiketta ei ole nostettu isännöitsijän esityksistä huolimatta kymmeneen vuoteen ja kun lyhyen ajan sisään on tullut muutama vesivahinko, on taloyhtiön jo vuosia supistuneet vastikepuskurit syöty hetkessä ja pakollisia lämmitys-, vesi- ja sähkölaskuja on rästissä”, kertoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Nyt näiden pääkaupunkiseudun ongelmataloyhtiöiden hoitovastike pitäisi yli tuplata, jotta taloyhtiö voisi maksaa juoksevat kulunsa. Kun lisäksi korjauksia on paljon tekemättä, on tulevaisuudenkin talousnäkymät heikot, Koro-Kanerva toteaa.

Rahapuskurien puute voi ajaa taloyhtiön konkurssiin

Isännöintiliiton mukaan kaukolämmön hinta on voinut kaupungista riippuen parissa vuodessa lähes tuplaantua, kiinteistövero ja vesimaksut nousseet myös merkittävästi. Toki hintojen nousuissa on nyt entistä isompia paikkakuntakohtaisia eroja.

Tilanteessa korostuu niin taloyhtiön kuin sen osakkaiden maksukyvyn joustaminen ja suunnitelmallisuus. Isännöintiliitto on suositellut, että taloyhtiöllä olisi vähintään 3-4 kuukauden hoitovastikekertymä tilillään puskurina ja yhtiökokouksen vastikkeennostoesitykset tulisi ottaa tosissaan.

Taloyhtiön osakkaat vastustavat vastikkeennostoja, koska pelkäävät, ettei heillä ole niihin varaa. Koro- Kanerva muistuttaa kuitenkin, että yhteisvastuu taloyhtiössä tarkoittaa kuitenkin, että jokaisen osakkaan vastuulla on huolehtia yhtiön maksukyvystä.

”Pahimmassa tapauksessa esimerkiksi yllättävä iso vesivahinko saattaa suistaa taloyhtiön konkurssiin, jos yhtiön tilillä ei ole rahaa, yhtiö ei saa lainaa ja osa osakkaista on maksukyvyttömiä. Siinä on turhan helposti konkurssin ainekset kasassa. Tämä romahduttaa osakkaan oman rahapussin lisäksi myös asunnon arvon”, Koro-Kanerva varoittaa.

Ylimääräiset vastikkeet ovat riski

Joissain taloyhtiöissä liian alhaisesta vastikemäärästä aiheutunutta huonoa taloutta on paikattu keräämällä ylimääräisiä vastikkeita. Osakkaan oman talouden suunnittelun kannalta lisävastikkeet ovat aina kuitenkin yllättävän iso meno ja siksi huonompi vaihtoehto kuin suunnitelmallisuus.

Lisäksi ylimääräiset vastikkeet ovat huono signaali pankeille. Ylimääräisten vastikkeiden kerääminen etenkin toistuvasti on selkeä viesti pankeille taloyhtiön huonosta suunnitelmallisuudesta ja siksi punainen lippu lainansaannin kannalta, varoittaa Koro-Kanerva. 

”Yksi taloyhtiön hallinnon tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia yhtiön lainansaantivalmiudesta. Siihen vaikuttaa tekemättömien korjausten lisäksi yhtiön korjaushistoria ja korjaussuunnitelmat ja niiden dokumentointi, se, että yhtiön talous ei ole jatkuvasti alijäämäinen ja että vastikerästejä ei ole. Tämä kaikki vaatii suunnittelua ja hoito- ja pääomavastiketason pitämistä oikealla tasolla”, summaa Koro-Kanerva.

2 kommenttia
  • Arto sanoo:

    Kyllä nyt olisi aika aloittaa keskustelu taloyhtiöiden huonokuntoisten talojen purkamisesta, ei niitä muutenkin vanhentuneita taloja kannata useinkaan enää korjata. Pitäisi keskustella siitä, miten osakkeenomistajat eivät menettäisi koko omaisuuttaan. Yksi keino olisi lisätä tontin rakennusoikeutta ja näin rahoittaa vanhojen omistajien asuntoja lisäasuntojen myynnillä. Kyllä tämä asia pitäisi olla jo agendalla, ei näitä vanhoja mörskiä kannata ikuisesti korjata.

  • Jyrki sanoo:

    Meillä on ollut ihan tapana valtuuttaa hallitus perimään yhden tai kaksi ylimääräistä yhtiövastiketta, jotta vältetään turha rahan kerääminen varalle. Harvoin on tarvittu.

  • Ylös
    >