Markkinakommentit

Teollisuuden investoinnit matelevat – ja se näkyy Helsingin pörssissä

Helsingin pörssi ei ole päässyt mukaan maailman isojen pörssien nousutrendiin.

Helsingin pörssin indeksit tekivät kaikkien aikojen huipun vuoden 2021 syyskuussa, mutta nyt pörssin kurssilaskua on nähty jo 2,5 vuotta. Sen sijaan esimerkiksi Euroopassa Stoxx 600-yhtiöiden indeksi teki viikko sitten kaikkien aikojen uuden ennätyksen. Kurssiennätyksiä on saavutettu myös lähes kaikissa USA:n indekseissä.

Miksi Helsingin pörssi on edelleen noin neljänneksen alempana kuin kaksi ja puolivuotta sitten?

Pitkän linjan varainhoidon ammattilainen ja kokenut pörssikonkari Hannu Angervuo kertoo viikkokirjeessään, että Suomen teollisuuden investoinnit ovat pysyneet poikkeuksellisen matalalla tasolla. Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat puolittuneet vajaassa vuosikymmenessä. 

”Suomen suurimmat investoinnit viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat olleet Äänekosken ja Kemin sellutehtaat, UPM-Kymmenen uusi jättimäinen sellutehdas Latinalaisessa Amerikassa ja tietenkin 2000-luvun iki-investointi Olkiluoto kolmonen, joka valmistui viime vuonna täyteen käyttöön”, Angervuo luettelee.

Investoinnit eivät kohdennu kasvuun

Angervuon mukaan investoinnit ovat kohdentuneet sinne, mikä ei tue pörssikehitystä, eli asuntomarkkinoille.

”Teollisten investointien sijaan Suomeen on rakennettu asuntoja, toimistoja ja kauppakeskuksia hengästyttävällä vauhdilla.”

Kaikista investoinneista rakentamisen osuus nousi Suomessa vuonna 2022 yli 60 prosenttiin. Kuva: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto (EK).

Jotkut pankkiekonomistit ovat kertoneet Suomen talouden nojaavan yksityiseen kulutukseen ja palvelujen autuuteen. Rahaa kulutukseen ei kuitenkaan tule taikaseinästä.

”Mistä rahat tulevat palveluihin ja yksityiseen kulutuksen kasvattamiseen? No viennistä tietysti, mutta ei enää entiseen malliin”, Angervuo muistuttaa.

Pörssikonkari muistuttaa, että Suomen tavaravienti ajautui koronavuoden ja sitä seuranneiden 2021-2023 aikana ongelmiin – ja se heijastui pörssiin.

”Energiakriisi ja sitä seurannut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan nostivat inflaatiota erityisesti Euroopassa. Inflaatio nosti tuottajahintoja ennen näkemättömästi vuoden 1922 aikana. Tarjonnan puute vaivasi kansainvälisiä markkinoita ja hintojen korotus on helppoa vuonna 2022. Pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu nettotulos nousi kaikkien aikojen ennätykseen vuonna 2022. Vuosi 2023 oli palautumista arkeen. Pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto laski noin yhdeksän prosenttia ja nettotulossumma laski lähes viidenneksen.”

Angervuon mukaan pörssiyhtiöiden osinkosumma vuoden 2023 tuloksista laski noin neljä prosenttia vuoden 2022 kaikkien aikojen ennätyksestä.

Vuonna 2023 Suomen tulot tavaraviennistä laskivat 5,6 miljardia euroa. Angervuon mukaan osa viennin arvon laskusta oli tietysti tuottajahintojen nousua vuoden 2022 aikana, mikä haihtui pois vuoden 2023 viennin laskuna.

Pörssikonkari listaa viennin madonlukuja.

”Vuoden 2023 viennin arvosta haihtui pois metsäteollisuuden tärkeimmistä tuoteryhmistä noin 2,4 miljardia euroa. Raudan ja teräksen viennin arvo laski viime vuonna 850 miljoonaa euroa. Metallien ja malmirikasteiden vienti pieneni viime vuonna 570 miljoonaa euroa. Öljytuotteiden viennin laski noin 770 miljoonaa euroa. Moottoriajoneuvojen viennin arvo laski 1,1 miljardia euroa, josta suurimman osan aiheutti Valmet Automotiven Mercedes GLC:n kokoonpanon siirtyminen Saksaan.”

Joidenkin tärkeimpien konepajatuotteiden vienti kasvoi kuitenkin viime vuonna lähes 400 miljoonaa euroa.

”Ei siis ihme, että lähes kaikki listatut konepajayhtiöt tekivät viime vuonna kaikkien aikojen yhteenlasketun nettotulosennätyksen”, Angervuo kertoo.

Pörssikonkarin mukaan suurin osa koko Suomen vuoden 2023 tavaraviennin arvon laskusta johtui matalan jalostusasteen metsä- ja metalliteollisuuden tuotteiden viennin laskusta.

”Useimmat ekonomistit odottavat Suomen tavaraviennin kasvavan tänä vuonna 8-10 prosenttia. Jos se tapahtuu, tullee viennin kasvu osumaan jälkimmäiselle vuosipuoliskolla. Erityisesti ensimmäinen neljännes tulee olemaan heikko, sillä se oli viime vuoden paras neljännes kausiluonteisuus huomioiden. Ongelmia metalliteollisuuden osalta aiheuttaa konepajojen noin kolme prosenttia laskenut yhteenlaskettu tilauskanta vuoden 2023 lopussa”, Angervuo tuumaa.

Pörssin kehitys riippuu viennistä

Erityisesti alkuvuosi saattaa olla kotimaisille pörssiyhtiöille haasteellinen, Angervuo ennustaa.

”Pörssiyritysten tuloskehitys voi olla hyvin heikkoa kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, sillä viime vuonna ensimmäinen vuosineljännes oli vielä hyvä, ja pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevoitto kasvoi 10 prosenttia vuoden 2022 vastaavasta jaksosta. Olisi siis normaalia kehitystä, jos kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon tulos pysyisi vielä vuoden 2023 tuloksen tasolla ja koko vuoden 2024 tulosparannus syntyisi vasta kuluvan vuoden toisella puoliskolla.”

Tällä hetkellä analyytikoiden konsensusennuste eurooppalaisten yhtiöiden osalta ennustaa noin kuuden prosentin tuloskasvua koko vuodelle 2024. Angervuon mukaan Helsingin pörssin yhtiöiden yhteenlaskettu tulos pystyy nousemaan tätä paremmaksi, mutta vain siinä tapauksessa, jos meidän vientimaidemme taloudet alkavat elpyä kuluvan kevään aikana.

”Jos Euroopan talouden elpyminen siirtyisi jostain syystä ensi syksyyn, voi kuuden prosentin tuloskasvuodotus vuodelle 2024 olla liian korkea. Kannattaa siis ehdottomasti seurata, mitä Saksan talousluvut kertovat tänä keväänä”, pörssikonkari kehottaa.

Kommentoi
Ylös
>