SAK:laiset ammattiliitot aloittavat massiiviset, aiempaa huomattavasti järeämmät ja laajemmat poliittiset lakot maanantaina 11. maaliskuuta lähtien ja ne kestävät tässä vaiheessa kaksi viikkoa. Lakoissa ovat mukana Teollisuusliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Sähköliitto, Rakennusliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM. Myös muiden SAK:n liittojen mahdollisista tukitoimista liitot ilmoittavat erikseen.
Toimet kohdistuvat Suomen talouden sydämeen eli vientiin ja tuontiin satamissa ja raiteilla. Mukana on myös suuria teollisuuslaitoksia sekä jakeluterminaaleja. Avainalojen lakkojen piirissä on noin 7 000 työntekijää.
Pörssiyhtiöistä Teollisuusliiton lakot kohdistuvat suoraan Nesteen, Outokummun ja SSAB:n toimintoihin.
Liitot ovat valmiita keskeyttämään lakkojen valmistelun ja lakot, jos maan hallitus tulee vastaan SAK:n vaatimuksissa.
”Olemme olleet valmiita neuvottelemaan isoista, meille tärkeistä periaatekysymyksistä hallituksen tavoitteiden suuntaisesti. Edes näin merkittävät vastaantulot eivät ole herättäneet heissä vastakaikua”, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon mukaan hallitus ei ole hakenut eduskuntavaaleissa mandaattia Pohjoismaisen työmarkkinamallin murtamiseksi. Päinvastoin Aalto katsoo, että puheet ja teot niin pienituloisiin kohdistuvista leikkauksista kuin lakko-oikeuksien ja työehtojen puolustamisesta ovat räikeässä ristiriidassa.
”Poliittinen lakko on muunneltua totuutta puhuvan poliitikon ikävin vastustaja, koska poliitikot eivät halua, että työntekijöillä on mahdollisuus haastaa sanojen ja tekojen ristiriitaa vaalien välillä. Lakko-oikeutta rajoitetaan, jotta työntekijöiden asemaa voidaan entisestään heikentää”, Aalto jyrähtää.
Työnantajapuolen vientiliitot Metsäteollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry varoittavat, että poliittiset lakot koskevat teollisuudessa neljää merkittävää yritystä, tuhansia työpaikkoja sekä kaikkia vientisatamia ja siten aiheuttavat erittäin vakavaa ja peruuttamatonta haittaa vientiteollisuudelle.
Vientiliitot pitävät näin suureksi mitoitettuja lakkoja nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa vastuuttomina.
Satamien sulkeminen kahdeksi viikoksi on niin järeä toimi, että yritykset eivät pysty enää kuromaan menetyksiä kiinni lakkojen jälkeen.
”Vientiyritysten tilanne eri toimialoilla on vaikeutunut jo pelkästään liiketoimintaympäristön asettamien haasteiden vuoksi. Yritykset ovat heikentyneessä taloustilanteessa joutuneet aloittamaan muutosneuvotteluita, lomauttamaan ja jopa irtisanomaan työntekijöitä. Tässä tilanteessa ammattiliittojen työpaikkoihin ja satamiin kohdistuva poliittinen aktivismi on täysin piittaamatonta”, toteaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.
Hirvolan mukaan satamien pitäminen panttivankina vahvistaa tarvetta poliittisten lakkojen rajoittamiselle.
Suomeen oli alkuvuonna suunnitteilla yli 100 miljoonan euron investointihankkeita yli 50 miljardin euron edestä. Hankkeiden eteneminen on kuitenkin vaikeutunut muun muassa korkotason nousun ja globaalin valtiontukikilpailun vuoksi.
”Aiotut investoinnit suuntautuvat vientiteollisuuteen eikä niitä pitäisi keikuttaa enää millään tavoin, jo olemassa olevien vaikeuksien lisäksi. Nyt ilmoitetut poliittiset lakot suuntautuvat taas kerran vientiteollisuuden työpaikkoihin ja antavat sijoittajille sekä asiakkaille aiempaa vahvemman, täysin vääränsuuntaisen signaalin Suomen toimintaympäristöstä”, toteaa puolestaan Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.
Vientiteollisuus työllistää suoraan ja epäsuorasti yhteensä yli 1,2 miljoonaa työntekijää. Toimialat tuottavat vuosittain noin 100 miljardin arvonlisäyksen ja 35 miljardin verokertymän.
Nyt tilauskirjat ovat kuitenkin ohentuneet ja tuotantomäärät laskeneet, ja yritysten arvio teollisuuden suhdannetilanteesta alkaa olla finanssikriisin tasolla.
Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Mika Aalto kertoo, että SAK:lainen ay-liike näyttää haluavan käydä viimeisen taistonsa piittaamatta tippaakaan siitä, että sen jälkiä siivotaan Suomessa vuosikausia.
”Olemme velkaantuneempi maa kuin koskaan aiemmin. Pitäisi ymmärtää, että velka ja maan taloustilanne koskee ihan jokaista suomalaista. Teollisuuden yritykset ovat heikenneestä tilanteesta huolimatta pyrkineet pitämään kiinni työntekijöistään, mutta ay-liikkeen yhä pahenevat poliittiset toimet uhkaavat työllisyyttä jo vakavasti”, Aalto toteaa.
Suomen talouden näkymä on huomattavasti heikompi kuin muissa pohjoismaissa. Tuoreimpien ennusteiden mukaan talouden ennakoidaan supistuvan samaan aikaan kun se kasvaa Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa.
