
Yhdysvaltojen kongressin budjettiviraston (CBO) tuoreimmat ennusteet vahvistavat jälleen kerran, että Yhdysvaltojen julkisen talouden näkymät ovat kestämättömällä tiellä – yhä enemmän korkokustannusten nousun vuoksi.
Näin varoittaa puolueeton järjestö Peter G. Petterson Foundation, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta Amerikan pitkän aikavälin finanssipoliittisista haasteista ja nopeuttaa toimia niiden ratkaisemiseksi.
Kasvava velka ja parin viime vuoden aikana tapahtunut korkotason nousu ovat lisänneet merkittävästi liittovaltion lainanoton kustannuksia.
CBO on julkaissut pitkän aikavälin budjettinäkymät, joissa tarkastellaan Yhdysvaltojen julkisen talouden tilaa vuoteen 2054 asti. Raportissa korostetaan maan talousarvion rakenteellista epätasapainoa ja siitä johtuvaa kestämätöntä julkisen talouden kehitystä.
Valtion velka kasvaa huomattavasti tulevina vuosikymmeninä. Yhdysvaltojen julkinen velka on 97 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoden 2023 lopussa. CBO:n ennusteen mukaan tämä suhde jatkaa nousuaan ja on peräti 166 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2054.

Yhä suurempi osa liittovaltion tuloista menee korkomenoihin
Tulojen ja menojen välinen epäsuhta kasvaa edelleen.
Koronapandemia ja sen vaikutusten lieventämiseen tähtäävät lainsäädännölliset toimet johtivat liittovaltion huomattavaan lainanottoon, mutta ensisijainen syy maan kasvavaan velkaan on kuitenkin rakenteellinen epäsuhta liittovaltion tulojen ja menojen välillä.
CBO:n ennusteen mukaan menot nousevat 23 prosentista suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2024 yli 27 prosenttiin vuonna 2054. CBO ennustaa myös, että tulot kasvavat hieman seuraavien 30 vuoden aikana suhteessa talouden kokoon, mutta hitaammin ja nousevat noin 19 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteesta vuonna 2054.
Liittovaltion velan kasvu ja korkojen nousu aiheuttavat lainakustannusten nousua. CBO:n ennusteiden mukaan korkokustannukset nousisivat 3,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2025, mikä olisi korkein luku sitten vuoden 1940, jolloin kyseisiä tietoja on ensimmäisen kerran raportoitu.
Korkokustannukset jatkavat nousuaan seuraavien vuosikymmenten aikana ja nousevat 6,3 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2054 mennessä. Tuolloin liittovaltion velan korkokustannukset olisivat 34 prosenttia liittovaltion tuloista.
Peter G. Petterson Foundationin mukaan USA:n finanssipolitiikka on kestämättömällä tiellä, mikä johtuu julkisen talouden menojen ja tulojen välisestä epäsuhtaisuudesta. Lisäksi liittovaltion velan kasvu ja suhteellisen korkeat korot nostavat lainakustannuksia yhä korkeammiksi, mikä syrjäyttää investoinnit muihin painopisteisiin.
USA:n luottoluokitus heikentynyt
Luottoluokittaja Moody’s alensi viime marraskuussa Yhdysvaltojen luokitusnäkymiä vakaista negatiivisiksi, koska maan julkisen talouden vahvuuteen kohdistuvat riskit ovat kasvussa.
Luottoluokittaja on vahvistanut Yhdysvaltojen pitkän aikavälin liikkeeseenlaskijaluokituksen tasolle Aaa.
”Korkojen noustessa ilman tehokkaita finanssipoliittisia toimenpiteitä valtion menojen vähentämiseksi tai tulojen lisäämiseksi, Moody’s odottaa, että Yhdysvaltojen julkisen talouden alijäämät pysyvät hyvin suurina, mikä heikentää merkittävästi velan maksukykyä”, Moody’s kertoo.
Viime kesänä toinen maailmanlaajuinen luottoluokittaja, Fitch, laski Yhdysvaltain hallituksen ylimmän luottoluokituksen AAA:sta AA+:aan. Fitch perusteli päätöstään USA:n julkisen talouden heikkenemisellä seuraavien kolmen vuoden aikana ja toistuviin velkakattoneuvotteluihin, jotka vaarantavat hallituksen kyvyn maksaa laskunsa.
USAN liittovaltion talous on aivan kuralla.Tämä on riski paitsi heille myös koko maailmantaloudelle.Yksi iso riski josta ei ole puhuttu/kirjoitettu tarpeeksi on usan asema velkojana.Esim.monet etelä-amerikan valtiot ovat velkaa valtavia summia usalle.Mutta ongelman ydin on se että usa ei saa velkoja ns.omiaan pois näiltä epävakailta valtioilta koska velallisetkin ovat ns.konkkakypsiä valtioita. Yhtälö on erittäin pelottava.Kuka on näissä valtioiden velkapapereissa takaajana?.