Oma talous

Verottaja: Monen kiinteistönomistajan verot nousevat lakimuutoksen vuoksi

Moni kunta on lakimuutoksesta johtuen nostanut maapohjan kiinteistöveroprosenttia.

Porvoo kaupunki
Näkymä Porvoosta. Kuva: Paul Theodor Oja.

Suomessa kiinteistövero on kohdistunut sekä maapohjaan että rakennuksiin. Kunnat päättävät kiinteistöveroprosentit, mutta laki määrää veroprosenteille ylä- ja alarajan. Maapohjan kiinteistövero on nyt 1,30–2 prosenttia riippuen kunnasta. Rakennusten kiinteistövero on 0,93–2 prosenttia.  

Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa kiinteistöverotuksen uudistuksen, jolla korjataan kiinteistöjen verotusarvojen ja käypien arvojen eriytyminen toisistaan. Uudistuksen tavoitteena on, että kiinteistöjen ja tonttien verotusarvo tuotaisiin lähemmäs käypää eli todellista arvoa. Uudistuksessa pyritään ottamaan nykyistä paremmin huomioon sekä maapohjan että rakennusten todellinen markkina-arvo.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus päätti syksyllä 2023 budjettiriihessään eriyttää veropohjat toisistaan ja samalla käytännössä nostaa maapohjien veron vaihteluvälin alarajan aiemmasta 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin.

Maapohjan, eli tontin, verotusarvon laskennassa pyritään jatkossa ottamaan huomioon kiinteistön sijainti, käyttötarkoitus, rakennusoikeus, liikenneyhteydet ja rakennustarkoituksiin, kunnallisteknisten töiden valmiusaste sekä laadultaan ja sijainniltaan vastaavista kiinteistöistä paikkakunnalla vapaassa kaupassa normaaleissa oloissa maksettujen hintojen perusteella todettu kohtuullinen hintataso

Toimenpiteen on arvioitu korottavan kuntien kiinteistöverotuloja 108 miljoonalla eurolla. Verotuoton lisäyksestä noin 52 miljoonaa arvioidaan kohdistuvan Helsinkiin, Espooseen 18 miljoonaa ja Turkuun 2,5 miljoonaa.

Moni kunta on lakimuutoksesta johtuen nostanut maapohjan kiinteistöveroprosenttia, mikä näkyy monelle kiinteistönomistajalle aiempaa korkeampana verona, kertoo Verohallinto. 

”Meidän tietojemme mukaan suurin osa kunnista on nostanut kiinteistöjen maapohjien kiinteistöveroprosenttia muutoksen seurauksena, mikä näkyy kiinteistöjen omistajille veron nousuna”, sanoo veroasiantuntija Annika Stark Verohallinnosta.   

Kiinteistöveron nousu voi johtua myös muista syistä. 

Kunta on voinut tarkistaa ja korjata alueellaan olevien rakennusten tietoja ja ilmoittaa muutoksista Verohallinnolle. 

Rakennusten kiinteistöveroon vaikuttaa rakennuskustannusindeksi, jonka perusteella määräytyy rakennuksen jälleenhankinta-arvo. Koska rakentaminen on kallistunut, tämän vuoden kiinteistöverotuksessa käytettävä rakennuskustannusindeksi on noussut viime vuodesta 2,1 prosenttia.  

Veronmaksajien Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on kritisoinut kiinteistöverouudistusta.

Lehtinen kertoi MTV:n Huomenta Suomi -lähetyksessä, että kyseessä on ”satunnaisgeneraattori”, jolla arvotaan uusia kiinteistöveroja kiinteistönomistajille. Uudistuksen ongelma on hänen mukaansa se, että kukaan ei oikein tiedä mitä tulee tapahtumaan.

”Perussyy miksi tämä uudistus kaatui viime vaalikaudella, oli se, että vaikutusarviot olivat epäselviä. Ei tiedetty mitä tapahtuu, mutta tiedettiin, että kohtuuttomia kiristyksiä oli monille tulossa. Nyt on pelättävissä, että ollaan samassa tilanteessa uudestaan”, Lehtinen sanoo.

Lehtisen mukaan uusi järjestelmä ei ole vaikutuksiltaan selkeä ja siksi on olemassa iso riski, että tulee paljon myös kohtuuttomia kiinteistöveron korotuksia.

Kiinteistöveroon kohdistuu nousupaineita rajusti erityisesti myös nousseiden rakennuskustannusten vuoksi.

Kommentoi
Ylös
>