Oma talous

Suomessa yhteismetsät kasvattavat suosiotaan vuodesta toiseen

Metsänomistajien keskuudessa yhteismetsät ovat yhä suositumpia. Viime vuonna perustettiin ennätyksellinen määrä uusia yhteismetsiä.

Kuva: Maanmittauslaitos.

Viime vuoden aikana perustettiin ennätykselliset 46 uutta yhteismetsää. Se on eniten vuodesta 2002 alkaneella tarkastelujaksolla, kertoo Maanmittauslaitos. Yhteismetsien lukumäärä ja maapinta-ala ovat olleet selvässä kasvussa jatkuvasti yli 20 vuoden ajan.

Tämän vuoden alussa Suomessa oli 636 yhteismetsää, joiden yhteenlaskettu pinta-ala kattoi 775 700 hehtaaria. 

Yhteismetsien lukumäärää vähensi kahden suvun perustaman yhteismetsän osakaskunnan purkautuminen eli yhteismetsät lakkasivat. Lisäksi kaksi pientä yhteismetsää yhdistyi kahteen suurempaan yhteismetsään.

”Uusien yhteismetsien myötä yhteismetsien maapinta-ala kasvoi 14 500 hehtaarilla. Se on miltei 1 500 hehtaaria enemmän kuin viiden edellisen vuoden uusien yhteismetsien pinta-alan vuotuinen kasvu keskimäärin”, toteaa johtava asiantuntia Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.

Yhteismetsien metsäomistus kasvoi vielä noin 4 900 hehtaarilla metsänomistajien liittäessä metsiään yhteismetsiin yhteismetsäosuuksia vastaan ja yhteismetsien ostaessa metsätiloja.

Lisäksi viime vuonna yhteismetsien osakaskunnat hankkivat maata omiin nimiin yli 3 200 hehtaaria liittämättä niitä yhteismetsiin. Viime vuoden lopulla osakaskuntien omistamien alueiden pinta-ala oli 67 100 hehtaaria.

”Uusia yhteismetsiä perustettiin ja olemassa olevia laajennettiin viime vuonna 120 Maanmittauslaitoksen yhteismetsätoimituksessa. Ne valmistuivat nopeasti, keskimäärin hieman yli neljässä kuukaudessa”, kertoo palvelupäällikkö Juha Patana Maanmittauslaitoksesta. 

Vaivaton metsän omistusmuoto

Maanmittauslaitos ja Metsäkeskus kannustavat metsänomistajaa pohtimaan oman metsän liittämistä johonkin laajenemishaluiseen yhteismetsään, jos helppo ja vaivaton yhteismetsäomistus kiinnostaa metsänomistajaa.

”Sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa yhteismetsä on hyvä pitää mukana yhtenä vaihtoehtona, kun mietitään metsänomistuksen siirtämistä jälkipolville”, toteaa Matilainen.

Yhteismetsät tuovat metsänomistajille selkeän skaalaedun. Kun metsää hoidetaan suurempana yksikkönä, myyntipuulle saadaan parempi hinta ja hankintojen yksikkökustannukset painuvat alemmaksi. Siten yhteismetsän metsätalouden kannattavuus on korkea.

Yhteismetsä voi olla siis järkevä metsänomistamisen muoto silloin, kun yhteismetsän pinta-ala on riittävän suuri ja siitä saadaan tuloja vuosittain. Liian pienessä yhteismetsässä hallintokulujen osuus voi kasvaa liian suureksi.

Metsäkeskuksen mukaan Suomen yhteismetsissä on noin 25 000 osakasta, ja yhteismetsien osuus on noin kuusi prosenttia yksityismetsiemme pinta-alasta. Pienin yhteismetsä on alle 20 hehtaarin suuruinen, kun taas suurimman eli Kuusamon yhteismetsän pinta-ala on lähes 100 000 hehtaaria.

Mikä on yhteismetsä?

Yhteismetsä on osakaskiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, jolla ei ole mitään julkisoikeudellisia velvoitteita. Yhteismetsä pyrkii ensisijaisesti kestävään metsätalouden harjoittamiseen osakkaidensa etujen mukaisesti.

Yhteismetsään voidaan liittää muitakin kuin metsätalouteen käytettäviä alueita, kuten pienialaisia peltoja ja tontteja. Liitettävät tilukset eivät saa kuitenkaan olla tärkeitä muussa käytössä, ja liittämisen on oltava kiinteistöjaotuksen kannalta tarkoituksenmukaista. Valtaosan yhteismetsän tuloista on oltava peräisin metsätalouden harjoittamisesta.

Yhteismetsän ylin päättävä elin on osakaskiinteistöjen omistajista muodostuva osakaskunnan kokous. Yhteismetsän osakkaina voi olla yksityishenkilöiden lisäksi kuolinpesiä, yhtymiä ja yhteisöjä. Osakkaan äänivalta ja oikeudet riippuvat osuuden koosta. Päätökset tehdään osakaskunnassa enemmistöpäätöksinä.

Kun metsänomistaja perustaa omistamastaan metsästä yhteismetsän tai kun hän liittää omaa metsäänsä yhteismetsään osuuksia vastaan, ei siitä aiheudu metsänomistajalle luovutusvoiton veroa. Tämän edellytyksenä on, että liitettävän tilan arvo ja saatujen osuuksien arvo ovat yhtä suuret, jolloin kiinteistötoimituksessa ei määrätä maksettavaksi tilikorvauksia.

Yhteismetsä voi jakaa tuottoa eli tilikaudelta muodostuvaa ylijäämää osakkailleen. Ylijäämä jaetaan yhteismetsäosuuksien suhteessa. Osakkaalle ylijäämä on verovapaata tuloa, jota ei tarvitse ilmoittaa omalla veroilmoituksella.

Yhteismetsät ovat kuitenkin verotuksessa yhteisetuuksia, joita verotetaan erillisinä verovelvollisina. Yhteismetsä antaa oman veroilmoituksensa ja maksaa omat veronsa. Yhteismetsä maksaa verotettavasta tulostaan 26,5 prosenttia veroa.

Kommentoi
Ylös
>