Makrotalous

Liiton ekonomisti: Hallitus suojelee yritystukia ja kiristää opiskelijoiden toimeentuloa

Suomen Ekonomit antaa kovaa kritiikkiä hallituksen päätökselle kiristää työn verotusta ja opiskelijoiden toimeentuloa.

Hallitus on nyt kehysriihessään sopinut vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmasta ja päätöksistä, joilla pyritään parantamaan julkisen talouden kestävyyttä ja luodaan edellytykset velkaantumisen kasvun taittamiseen.

Eniten julkisuudessa huomiota on saanut arvonlisäveron korotus. Uusina veroratkaisuina yleinen arvonlisäverokanta sekä vakuutusmaksuveron verokanta korotetaan nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin.

Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämajan mukaan kehysriihen julkista taloutta vahvistavat toimet ovat oikeansuuntaisia, ja veronkorotusten sekä leikkausten suhde on perustellusti mitoitettu. Kokonaisveroaste ei kehysriihen päätöksillä nouse ja verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen ja haittoihin.

Ansiotuloverotuksen kiristäminen haiskahtaa ”solidaarisuusverolta”

Kolmen miljardin euron sopeutustavoitteeseen olisi kuitenkin ollut mahdollista päästä myös toista reittiä.  

”Etenkään ansiotuloverotuksen kiristykselle ei löydy ymmärrystä, sillä Suomen veroprogressio on jo nyt maailman kärkitasoa. Pikemminkin pitäisi tavoitella tilannetta, jossa yhdenkään palkansaajan rajaveroaste ei ylitä 50 prosenttia. Solidaarisuusverolta haisevan toimen olisi voinut jättää tekemättä, sillä 60 miljoonan euron verokertymän olisi saanut kasaan esimerkiksi tupakka- ja alkoholiverotusta kiristämällä. Kehysriihessä näihin kohdistuneet kiristykset jäivät yllättävänkin maltillisiksi”, Erämaja toteaa.  

Myös yritystuet nauttivat Erämajan mukaan kehysriihessä perusteetonta erityissuojelua.

Arvonlisäverotuksen kiristyksen olisi hänen mukaansa voinut jättää yhteen prosenttiyksikköön, mikäli yritystukia olisi leikattu noin 300 miljoonalla eurolla. 

”Monet yritystuet ovat tehottomia tai jopa haitallisia pitkän aikavälin tuottavuuskehitykselle ja talouskasvulle. Näin mittavien sopeutustoimien ja veronkorotusten keskellä olisi perustellusti voinut odottaa myös yritystukien karsimista tiheällä kammalla. Siten näinkin suuri kertakorotus yleiseen arvonlisäverokantaan olisi voitu välttää”, Erämaja päättää.  

Asumistukipäätös lisää opiskelijoiden velkaantumista

Ammattiliiton mukaan opiskelijoiden ylle ilmestyi tumma pilvi, kun Petteri Orpon hallitus päätti palauttaa opiskelijat yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisään.

Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Lotta Leinosen mukaan päätös hankaloittaa opiskelijoiden muutenkin tiukkaa taloustilannetta entisestään ja syventää nuorten ihmisten velkaantumista. Pahimmillaan leikkaus toimeentulosta voi olla jopa tuhansia euroja vuodessa. 

”Huoli opiskelijoiden jo valmiiksi heikosta taloudellisesta tilanteesta on varmasti kantautunut ministerien korviin. Päätös heikentää tilannetta entisestään on hallaa nuorten tulevaisuudenuskolle. Aiemmat toimeentuloleikkaukset ovat osoittaneet, että niiden seurauksena opiskeluun käytettävä aika vähenee ja mielenterveyshaasteet lisääntyvät”, Leinonen muistuttaa. 

Liiton mukaan tavoiteltu koulutusasteen nosto voi kehyspäätöksillä jäädä vain haaveeksi, kun kasvupaketissa ei huomioitu korkeakoulujen perusrahoitusta ja leikkauksia päätettiin kohdentaa opiskelijoiden toimeentuloon.

Hyvä uutinen sen sijaan on, että Orpon hallitus säilytti mittavat panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan keskellä tiukkaa taloustilannetta. Hallitus pysyi myös päätöksessään suunnata lisäpanostuksia perusopetukseen. 

Kommentoi
Ylös
>