Julkisen tilinpäätöstiedon vähentyminen tai viivästyminen on ongelma, koska kyse on merkittävästä monopoliaseman välttämättömyysinfran yhtiöstä Suomessa. Caruna-konsernin asiakasmäärä, valtaosaltaan kotitalouksia, on 737 tuhatta, josta Caruna Oy:n osuus 492 tuhatta.
Vielä maaliskuun alkupuolella 2024 yhtiön kotisivuilta löytyi Caruna Oy:n ja Caruna Espoo Oy:n tilinpäätökset vuoteen 2022 saakka, nyt ainoastaan konsernitason julkaisut.
Carunan talousjohdon mukaan yhtiö toimittaa Caruna Oy:n ja Caruna Espoo Oy:n tuoreet tilinpäätökset kaupparekisteriin huhtikuun aikana mutta ei enää taita niitä. Tieto tulee näin saataville esimerkiksi Virre-tietopalveluun, mutta se on maksullista ja myös siksi huomattavasti vaikeammin tavoittavaa.
Tytäryhtiöiden taloustiedot ovat merkityksellisiä
Mainittujen tytäryhtiöiden talous- ja muut tiedot ovat merkityksellisiä sekä asiakkaiden että yhteiskunnan kannalta siksi, että Caruna hinnoittelee mainittujen yhtiöiden sähkönsiirtopalvelut keskenään täysin eri tasoille perustuen sähkömarkkinaregulaation määrittelemiin yhtiökohtaisiin enimmäistuotto- ja muihin rajoihin.
Toimialan regulaatio eli sääntely katsoo juridisia yhtiöitä, ei konserneja, vaikka yhtiöt kuuluisivat saman omistajan ja päätöksentekijän alaisuuteen. Yhtiö voi halutessaan muuttaa ja kehittää rakennettaan Energiaviraston luvalla.
Caruna Oy on maakuntapainotteisempi, joten se on voinut sääntelyn perusteella investoida huomattavasti Caruna Espoota enemmän verkonrakentamiseen ja nostaa siksi hintoja. Ongelma kuitenkin on, että konsernin molemmilla tytäryhtiöillä on hyvin paljon myös samankaltaisia alueita. Esimerkiksi Keski-Uudellamaalla (Caruna Oy:n aluetta) on Espoon kaltaista tiheää taajama-asutusta – ja puolestaan Kirkkonummella ja osassa Espoota (jotka kuuluvat Caruna Espoo Oy:hyn) on maaseutu- ja saaristomaista asutusta ja kalliisti ylläpidettävää sähköverkkoa.
Kirjoitimme teemasta ja väestötiheyksistä jutussamme elokuussa 2023. Artikkelissa yhtiön johto myös kommentoi mahdollista rakenteen muuttamista. Tähän asiaan yhtiöllä ei ole tällä hetkellä uutta kommentoitavaa.
Vihreän siirtymän sujuvuuden kannalta isot hintaerot samankaltaisten alueiden välillä ja ylipäänsä Suomen eri alueiden välillä ovat nähdäkseni ongelma. Kuluttaja varmasti harkitsee tarkasti tilanteita, joissa sähkönsiirron perusmaksu siirryttäessä isompaan sulakokoon (esimerkiksi sähköautojen latausvaateiden takia) saattaa Caruna Oy:n alueella nousta viisinkertaiseksi verrattuna Caruna Espooseen.
Ennätystulos 2023
Caruna-konserni teki ennätystuloksen tilikaudella 2023 konsernin liikevoiton ollessa 213 miljoonaa euroa eli 43,0 prosenttia liikevaihdosta (2022: 38,1). Sijoitetun pääoman tuotto nousi vastaavasti 5,7 prosentista 6,9 prosenttiin.
Yhtiön mukaan tulosparannus johtuu ensisijaisesti alentuneista sähkön markkinahinnoista verrattuna vuoteen 2022 (näkyvät häviökustannuksissa) sekä kantaverkkoyhtiö Fingridin jakeluyhtiöille antamista hinnanalennuksista.
Kuten taulukosta näkyy, Caruna Espoon liiketulos on ollut viime vuosina noin 30 miljoonan euron tasolla. Carunan johto vahvistaa, että tytäryhtiöiden keskinäinen suhde tuloksen teossa vuonna 2023 vastaa aiempia vuosia. Näin ollen isoin liiketulos ja katemarginaali konsernille on tullut Caruna Oy:sta myös tilikaudella 2023 ja Caruna Oy on tehnyt toimintahistoriansa ennätystuloksen konsernin tavoin.
Kirjoitimme Carunan taloudesta viimeksi jutussamme 27.12.2022.
Vuonna 2021 liikevoittoprosentti oli Caruna Oy:llä 47 ja Caruna Espoolla 35. Kuten taulukosta näkyy, liikevoittomarginaalit säilyivät vuonna 2022 suunnilleen mainituilla tasoilla – ja edeltä pääteltynä Caruna Oy:llä nousi vuonna 2023, kuten konsernillakin nousi.
Caruna Oy:n investoinnit 2021 olivat 105 ja Caruna Espoon 35,5 miljoonaa euroa. Seuraavana vuonna 2022 investoinnit olivat vastaavasti 102 ja 32 miljoonaa euroa. Viime vuonna konsernin investoinnit laskivat 134 miljoonasta 127 miljoonaan euroon. Tästä suurjännitteisen jakeluverkon osuus oli 18 prosenttia (2022: 14 %).
Caruna Oy jakoi tilikaudella 2022 konserniavustusta emoyhtiölle 119 miljoonaa euroa (2021: 135 milj. e). Tämän lisäksi yhtiö maksoi korkokuluja saman konsernin yrityksille 27,3 miljoonaa (28,6).
Caruna Espoo Oy jakoi tilikaudella 2022 konserniavustusta emoyhtiölle 4,5 miljoonaa euroa (2021: 21,9 milj. e) ja maksoi korkokuluja saman konsernin yrityksille 3,7 miljoonaa (3,0).
Toisin sanoen voiton- ja tuotonjaon kaltaisiin eriin omistajille tai omistajia lähellä oleville tahoille meni Caruna Oy:llä 37 prosenttia ja Caruna Espoolla 28 prosenttia liikevaihdosta vuonna 2022. Liikevaihto kuvaa karkeasti asiakasmaksuja ennen veroja.
Caruna Oy paitsi hinnoittelee tuotteensa huomattavasti Espoota kalliimmin myös tulouttaa suhteellisesti isomman osan liikevaihdostaan omistajille.
Vuonna 2023 konserni maksoi omistajilleen osinkoa 130 miljoonaa euroa (2022: 35,1 milj. e) ja osakaslainan korkoja 66,7 miljoonaa euroa (2022: 66,7). Yhteensä nämä tekevät 196,7 miljoonaa euroa, eli jopa 40 prosenttia suhteessa liikevaihtoon.
Carunan omistavat yhdysvaltalaiset pääomasijoittajat KKR (40 %), Ontario Teachers’ (40 %), ruotsalainen eläkeyhtiö AMF (12,5 %) ja suomalainen työeläkeyhtiö Elo (7,5 %).
Uusi valvontamalli suitsii siirtoyhtiöiden hinnoittelua
Sähkömarkkinoita valvova ja – eduskunnan lainsäädännön pohjalta – sääntelevä Energiavirasto tiedotti verkkoyhtiöiden uudesta valvontamallista 29.12.2023.
”Energiavirasto on 29.12.2023 päätöksillään vahvistanut sähkö- ja maakaasuverkkoyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuutta koskevat vuosina 2024–2031 sovellettavat valvontamenetelmät. Uusissa valvontamenetelmissä korostuvat kustannusvastaavuus, verkkoyhtiöiden tasapuolinen kohtelu investointien rahoittamisen näkökulmasta sekä nykyisen lainsäädännön tavoitteiden ja hengen toteutuminen.”
Johtaja Veli-Pekka Saajo toteaa:
”Monopoliasemassa toimivien verkonhaltijoiden hinnoittelun on oltava kohtuullista – hintojen on vastattava verkkotoiminnan todellisia kustannuksia ja liiketoiminnasta saatava tuotto on pidettävä kohtuullisena.”
Caruna puolestaan kritisoi uutta valvontamallia. Toimitusjohtaja Jyrki Tammivuori kommentoi yhtiön tuoreessa vuosiraportissa:
”Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä vaatii investointeja, jotta puhdas siirtymä toteutuu. Uusi valvontamalli tarkoittaa toimialalle investointien merkittävää vähentämistä, koska investoinneista tulee kannattamattomia. Loppuvuodesta julkaistu Energiaviraston valvontamalli tarkoittaa myös Carunalle investointien lykkäämistä ja karsimista.”
Energiayhtiöiden etujärjestö Energiateollisuus tiedotti 31.1.2024 lähes kaikkien sähköverkkoyhtiöiden valittavan markkinaoikeuteen Energiaviraston valvontamenetelmien muutoksista.
Järjestö toteaa:
”Energiaviraston uudet verkkoyhtiöiden valvontamenetelmät vuosille 2024–2027 ja 2028–2031 tulivat voimaan vuoden alussa. Uudet valvontamenetelmät pienentävät sähköverkkoyhtiöiden sallittua liikevaihtoa etenkin pitkällä aikavälillä ja heikentävät merkittävästi yhtiöiden toimintaedellytyksiä ja investointikykyä.”
Minusta on hyvä, että erittäin voimakkaan investointivaiheen jälkeen Energiavirasto kiinnittää huomiota myös kuluttajan ja sähkönkäyttäjän näkökulmaan. Valvontamallin kehitys ei varmasti ole helppoa, mutta kehitettävää siinä taatusti on jo pelkästään alueellisen eriarvoisuuden kannalta.
On myös huomattava, että ellei sääntelyä kehitettäisi, nykyinen kohonnut korkoympäristö tarjoaisi verkkoyhtiöille regulaation puitteissa isot hinnankorotusmahdollisuudet myös jatkossa, vaikka hintoja on vuodesta 2013 lähtien jo korotettu voimakkaasti.
On oletettavaa, että tiukempi ja tarkempi valvontamalli ehkäisee yli-investointeja ja sitä kautta ylihinnoittelua kuluttajille ja yrityksille välttämättömässä infrahyödykkeessä.
Caruna on yksi Suomen kilpailukyvyn jarruista.
Caruna tulouttaa omistajilleen (Pääosin ulkomaalaisille) jopa 40 prosenttia suhteessa liikevaihtoon! Ja sitten pokkana väittää että ”uudet valvontamenetelmät pienentävät investointikykyä”.
Uskomatonta touhua.
Voisivat vaikka edes puolet tuosta törkeän suuresta voitonjaon summasta käyttää investointeihin.
Menossa on kansalaisten ryöstö, ja monopoliaseman väärinkäyttö. Laittakaa nyt poliitikot kuriin tämä touhu.
Kyllä me muistamme poliitikot, jotka tämän aiheutti. Muistamme myös jotka korjaavat, jos rohkeutta löytyy.
Tein viime vuoden tammikuussa kantelun oikeuasiamiehelle koskien Energiaviraston toimintaa. Allekirjoittajina noin 50 henkilöä. Vastausta odotan edelleen. Nyt asia on myöhässä, koska aikaisemmasta poiketen virasto loi uudet pelisäännöt 8 vuodeksi. Tuntuu siltä, että kaikki ovat kuin hampaattomat tiikerit carunoiden ja energiaviraston toiminnan suhteen. Politiikot ovat haluttomia puuttumaan ja tiedotusvälineille asia on nähtävästi liian vaikea käsitellä. Huolimatta siitä, että asia koskee käytännössä 100% suomalaisista kotitalouksista. Surullista.
Poliitikot ei halua puuttua, koska Carunan omistajat tulevat Atlantin takaa, jonne pitää säilyttää nykyään hyvät suhteet.
Hyviä huomioita. Kiitos kommenteista. Teemaa on mielestäni tärkeä yrittää avata ja käydä keskustelua, koska muuten tämä kokonaisuus sääntelyineen (jota toki tarvitaan) on sillisalaatti, jonka kehitys jää enemmän tai vähemmän pimentoon eikä palvele viime kädessä edes energiamarkkinoita saati kuluttajia ja yhteiskuntaa.