Asuntomarkkinoilla näkyy kevätauringon paistetta. Markkinatilanne on silti poikkeuksellinen.
Suomen Kiinteistönvälittäjien (SKVL) yli 1700:n asuntomarkkina-asiantuntijan arvio markkinatilanteesta on varovainen, mutta positiivinen keväälle. Liitto kertoo tiedotteessaan, että ulkoiset tekijät vaikuttavat asunnon vaihtajien mielipiteisiin vahvasti tällä hetkellä.
”Nopeasti kasvaneet työttömyysluvut ja lomautukset ovat monien asuntohaaveiden jarruna tänä keväänä”, kommentoi Suomen Kiinteistönvälittäjien toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.
Lisäksi asuntolainojen viitekorkojen laskun siirtyminen aikaisintaan kesäkuulle on omalta osaltaan siirtänyt monen asunnonvaihtajan toteutusaikataulua myöhemmäksi tälle vuodelle”, hän jatkaa.
Mannerbergin mukaan nyt keväällä on kuitenkin havaittu jo selviä merkkejä siitä, että kauppa tulee käymään paremmin kuin alkuvuonna.
”Maaliskuu oli tämän vuoden kuukausista jo selvästi parhain ja erityisesti rivitaloasunnot, omakotitalot ja kerrostalokolmiot ovat käyneet paremmin kaupaksi huolimatta siitä, että pääsiäinen söi kauppalukuja tänä vuonna maaliskuun puolelta”, huomauttaa Mannerberg.
Asuntomarkkinoiden poikkeustilanne purkautuu hiljalleen tämän kevään aikana, jos ei tule uusia yllättäviä tekijöitä.
Osaan vanhoista asunnoista vaikea saada remonttilainaa
Mannerbergin mukaan Suomen markkinatilanne on poikkeuksellinen Euroopan tasollakin.
”Meillä on todella paljon noin 40–50 vuotta vanhoja taloja, joissa pitäisi nopeastikin tehdä laajoja korjauksia. Asuntokaupassa kysyntä on rahoitusmarkkinoiden valikoivan käytöksen vuoksi hyvin rajattua. Moni perhe haluaisi ostaa remontoitavia asuntoja, mutta asuntolainaa ei saa remonttia varten.”
Pankit ovat Mannerbergin mukaan edelleen nihkeitä myöntämään lainoja yleensäkään remontin tarpeessa oleville taloille tai asunnoille ellei ne sijaitse kasvukeskusten keskustoissa.
Toinen tärkeä tekijä on asuntojen energiatehokkuus, joka nousee myös tulevina vuosina lainan osatekijäksi, kun EU:n energiatehokkuusdirektiivi tulee Suomen lainsäädäntöön ja edellyttää korkeampaa energiatehokkuutta.
”EU:n tukien saaminen peruskorjauksiin onkin hyvin ratkaisevassa asemassa maamme asuntokannalle tulevina vuosina”, huomauttaa Mannerberg.
Sijoittajat liikkeellä ja vuokralaiset vaihtavat edullisempiin
Viime vuoden lopulla nähty ryntäys asuntokaupoille näkyi alkuvuonna kaupan voimakkaana viilenemisenä. Ensiasunnon ostajat ovat kuitenkin edelleen ostaneet noin 8–12 prosenttia asunnoista. SKVL:n mukaan tämä kertoo siitä, että jos ostajalle ei ole painetta oman asunnon myyntiin, on edullisempi hintataso vielä houkutuksena ensiasuntoon.
Sijoittajat ovat myös jo olleet enemmissä määrin liikkeellä ja erityisesti Keski- ja Pohjois-Suomessa sekä Pohjanmaalla ja Helsingissä on käyty kauppaa sijoitusasunnoista.
Kyselyssä selvitettiin sitä mitä asumistuen muutokset ja yleinen markkinatilanne vaikuttaa vuokra-asuntomarkkinoihin.
Selvä trendi on nyt, että vuokralaiset vaihtavat edullisempiin vuokra-asuntoihin joko edullisemmalle alueelle tai pienempiin asuntoihin.
Ennusteen mukaan vuokriin ei ole tulossa merkittävää nousua lukuun ottamatta Pohjois-Suomea ja osia Pohjanmaasta sekä Pohjois-Karjalasta.
Vuokra-asuntojen kysyntä pienimmissä asunnoissa ei edelleenkään ole yhtä suurta kuin tarjonta, joten erityisesti niissä ei tulla näkemään vuokrien nousua, SKVL arvioi. Tämä osaltaan hidastaa sijoittajien innostusta pieniin asuntoihin.
Vastikkeiden nousu ja korkeammat korot useimmissa taloyhtiöissä asettaa kuitenkin jatkuvasti painetta vuokrien korotuksiin.
Uudiskohteissa yhä ylitarjontaa
Uudisasuntokaupassa ei odoteta nopeaa muutosta.
Myymättömien uudisasuntojen hintojen odotetaan laskevan jonkin verran alhaisen kiinnostuksen vuoksi. Pienten asuntojen kysyntä on hiukan elpynyt, mutta alueilla kasvukeskusten läheisyydessä, jossa rakennettiin voimakkaasti pieniä asuntoja viime vuosina, on edelleen ylitarjontaa.
Vuoden 2025 aikana odotetaan kuitenkin uudistuotannon käännettä ja kysynnän elpymistä sekä tarjonnan selvää vähenemistä.
Katsotaan nyt ensin asumistukiuudistuksen vaikukset ja palataan asiaan.