Joukkovelkakirjojen korot ovat nousseet Euroopassa, mutta erityisesti Yhdysvalloissa. USA:n 10-vuoden velkakirjan korko oli vielä vuoden 2020 alussa alle prosentissa, mutta on nyt noussut 4,6 prosenttiin.
Vaikka euroalueen talouden näkymä ei ole piristynyt läheskään yhtä paljon kuin Yhdysvaltojen, on myös Saksan 10-vuotisen valtionlainan korko noussut Yhdysvaltain vanavedessä ja on nyt tasolla 2,5 prosenttia.
Velkakirjojen korkojen nousu tarkoittaa niiden hintojen laskua – eli sijoittajan tuotto on painunut pakkaselle.
Yhdysvalloissa alkuvuoden talouskehitys on ollut sijoittajien odotuksia pirteämpää, mikä selittää korkojennousua.
”Vahvempi kasvu on pitänyt myös inflaatiopaineita yllä, mikä on nostanut pitkiä korkoja. Yhdysvaltain 10-vuotisen valtionlainan korko on noussut alkuvuoden aikana 0,7 prosenttiyksikköä, mikä on melko reipas nousu”, kertoo Nordean sijoitusstrategi Ville Korhonen pankin viikkokatsauksessa.
Korhosen mukaan tulevien vuosien korkotuottoja ajatellen joukkolainojen korot ovat tällä hetkellä mielenkiintoisella tasolla.
Sijoittaja voi siis saada kohtuullista tuottoa amerikkalaisista valtiolainoista pelkästään nykyisen koron perusteella – olettaen ettei korkotaso enää nouse. Optiona on myös mahdollinen korkojen laskusta aiheutuva velkakirjojen arvonnousu.
Merkit eivät kuitenkaan viittaa siihen, että korkotaso olisi Yhdysvalloissa laskussa.
Korhosen mukaan tällä hetkellä markkinoilla odotetaan, että Fed laskisi korkoa ensimmäisen kerran syksyllä ja tänä vuonna voitaisiin nähdä kaksi kappaletta 0,25 prosenttiyksikön koronlaskuja.
Korko-odotukset ovat markkinoilla muuttuneet nopeasti.
”Vuoden alussa markkinat odottivat seitsemää kappaletta koronlaskuja ja laskujen alkamista jo maaliskuussa. Muutaman kuukauden kuluessa tilanne on siis muuttunut hyvin oleellisesti”, Korhonen toteaa.
Fedin pääjohtaja Jerome Powell totesi viime tiistaina, että odotuksia sitkeämpi inflaatio vaatii kireän rahapolitiikan jatkamista aikaisemmin arvioitua pidempään.
Kuluttajahinnat nousivat USA:ssa odotuksia enemmän, kun maaliskuussa hinnat nousivat 3,5 prosenttia vuodentakaisesta. Ekonomistien konsensusodotus oli 3,4 prosentin vuosi-inflaatio.
Ruoan ja energian hintakehityksen poisjättävä pohjainflaatio nousi sekin odotettua enemmän, kun pohjainflaatio pysyi maaliskuussa 3,8 prosentissa kuten helmikuussakin. Konsensusennuste oli 3,7 prosenttia.
Fedin kannalta huolestuttavasti inflaatiokehityksen taustalla olivat usein vakaammin kehittyvät palvelusektorin hinnat, joita alkuvuoden vahvan työllisyyskehityksen on pelätty kiihdyttävän.
Piensijoittajalle kätevin ja kustannustehokkain mahdollisuus sijoittaa valtiolainoihin ovat niihin sijoittavat pörssinoteeratut rahastot, joista löytyy hyvin alhaisen hallinnointipalkkioiden rahastoja.
Kuten kaikkiin sijoituksiin, myös valtiolainoihin sisältyy riskejä. Tämä pätee myös turvasatamasijoituksina pidettyjä USA:n valtiolainoja.
