Monet sijoittajat ovat sitä mieltä, että sijoitusmarkkinoilla saattaa vallita usein laumamieliala, jossa useat sijoittajat uskovat jonkin trendin jatkumiseen.
Kontrasijoittaminen on sijoitustyyli, jossa sijoittajat toimivat tarkoituksellisesti tällaisia vallitsevia markkinasuuntauksia vastaan myymällä silloin, kun muut ostavat, ja ostamalla silloin, kun useimmat sijoittajat myyvät.
Kontrasijoittaja hakee markkinoilta epäsuosittuja näkemyksiä ja tekee sitten tarvittavan tutkimuksen selvittääkseen, onko kyseessä sijoitusmahdollisuus. Onnistuneiden kontrasijoittajien on oltava valmiita käyttämään paljon aikaa markkinaolosuhteiden arviointiin, jotta he voivat rakentaa tuottoisan sijoitusmahdollisuuden.
Kontrasijoittamisessa lähtökohtana on siten ymmärtää perusteellisesti markkinoiden konsensusnäkemys. Tämä voi koskea yksittäistä osaketta, laajempaa toimialaa tai kokonaista markkinaa. Sen jälkeen kontrasijoittaja etsii konsensusnäkemyksestä virheitä tai puutteita ja pyrkii hyödyntämään niitä.
Markkinoiden konsensusnäkemyksen ja sen virheiden ymmärtämisessä piilee myös suurin kontrasijoittamisen sudenkuoppa. Jos kontrasijoittaja ei onnistu tekemään kotiläksyjään kunnolla, hän sortuu soutamaan markkinoita vastaan pitkiä aikoja. Seurauksena voi olla massiiviset tappiot.
Kontrasijoittajien tilaisuudet avautuvat yleensä silloin, kun muut sijoittajat ryntäävät tietyille sektoreille tai omaisuusluokkiin osittain myymällä osan muista varoistaan saadakseen pääomaa, jota tarvitaan sijoittaakseen tällä hetkellä suosittuun toimialaan.
Keskeinen osa kontrasijoittamista on sijoittaminen kokonaan johonkin sektoriin tai omaisuusluokkaan sitä mukaa, kun tunnelmat kyseistä sijoitustyyppiä kohtaan paranevat. Kun useimmat sijoittajat ovat innostuneet sijoituksesta, kontrasijoittajat ymmärtävät, että heidän omistustensa kasvu todennäköisesti hidastuu pian. Ennakoidessaan sijoituksensa alisuoriutumista laajempaa markkinaa heikommin, kontrasijoittajat myyvät omistuksiaan aloittaakseen sijoittamisen uusilla epäsuosituilla markkinoilla, toimialoilla tai omaisuuslajeissa.
Esimerkiksi teknologiaosakkeet ovat olleet suosiossa viime vuosina. Samaan aikaan energiaosakkeet ovat tuottaneet huonoimmin kaikista sektoreista.
Kontrasijoittaminen vaatii pitkää pinnaa
Kontrasijoittaminen on pitkän aikavälin strategia.
Kuten energiaosakkeiden jatkuva alisuoriutuminen viime vuosikymmenen aikana osoittaa, pitkät alisuoriutumisjaksot voivat edeltää mitä tahansa myönteistä muutosta markkinatunnelmissa. Kun sijoittajien mieliala lopulta muuttuu, toisinajattelijoilla on hyvät mahdollisuudet hyötyä.
Vastakkaiseen suuntaan kulkevan sijoittajien on hyväksyttävä lyhytaikaiset tappiot ja epävarmuus, joka liittyy siihen, että he joutuvat odottamaan näkemyksensä realisoituvan tuotoksi. Yleensä markkinoiden trendit saattavat jatkaa pitkään samansuuntaisina, ja kontrasijoittaja joutuu kärsivällisesti odottamaan käännettä.
Myös lyhyeksi myyjät hakevat vastakkaista näkemystä. Kontrasijoittajien ero lyhyeksi myyjiin on kuitenkin pidempään aikajänteeseen.
Kontrasijoittaja ajattelee paljon arvosijoittajan tavoin. Molemmat pyrkivät ostamaan osakkeita silloin, kun ne käyvät kauppaa alle niiden sisäisen eli todellisen arvon. Kontrasijoittajat ovat kuitenkin arvosijoittajia tyytyväisempiä siihen, että yritysten osakkeet käyvät kauppaa alle sisäisen arvonsa pitkiä aikoja epäsuotuisan markkinatunnelman vuoksi.
Tunnettuja kontrasijoittajia
Yksi tunnettu kontrasijoittamista harrastava sijoitusammattilainen on Bill Ackman, joka on kuuluisa siitä, että hän myy lyhyeksi suosittuja yrityksiä ja sijoittaa joihinkin vähemmän suosittuihin osakkeisiin.
Hän on tehnyt omaisuutensa hedge- eli suojarahastoilla. Ackmanin yhtiö Pershing Square Capital Management hallinnoi Pershing Square Holdings -rahastoa, joka ei ole kuitenkaan mikään suojarahasto. Päinvastoin rahasto sijoittaa suuren pääoman vain muutamiin yhtiöihin.
Ackman oivalsi koronaviruksen leviämisen valtaisan riskin Yhdysvaltojen taloudelle ja globaaleille finanssimarkkinoille.
Ackmanin yhtiö sijoitti kokoonsa nähden vaatimattoman 27 miljoonan dollarin sijoituksen suojatakseen sijoitussalkkuaan kaikin mahdollisin keinoin. Pershing Square sijoitti tuolloin sekä matalan riskin että korkean riskin yrityslainojen indekseihin. Suojasijoitus rakennettiin suojaamaan 6,5 miljardin dollarin rahastoa koronakriisin aiheuttamalta nopeasti kasvaneelta volatiliteetilta ja taloudelliselta riskiltä.
Suojaus toimi kuin junan vessa. Pershing Square oli viime keskiviikkoon mennessä laskenut vain 6,5 prosenttia, kun S&P 500 -osakeindeksi romahti yli 30 prosenttia. Yhtiön nopeat taktiset koronasuojaukset turvasivat suurimman osan siitä 58 prosentin tuotosta, minkä rahasto oli tehnyt vuonna 2019.
27 miljoonan dollarin suojasijoitus nousi peräti 2,6 miljardiin dollariin.
Myös Bridgewater Associates -hedgerahaston perustanut miljardööri Ray Dalio on kontrasijoittaja. Hän uskoo, että kalliista osakkeista kannattaa ottaa voitot kotiin ja sijoittaa sitten uudelleen. Hän kutsuu tätä käytäntöä ”salkun rotaatioksi”. Uudelleensijoittamisen sopivia kohteita ovat Daliolle aliarvostetut osakkeet – hyvät yhtiöt, jotka jäävät jälkeen taloudesta tai toimialastaan.
Finanssikriisin ennustanut Michael Burry on myös kontrasijoittaja, joka löi kesällä 2023 nimellisarvoltaan 1,6 miljardin dollarin myyntioptioiden vedon osakemarkkinoiden romahtamisesta.
Kontrasijoittaminen on suomalaissijoittajan suosiossa
Suomessa kontrasijoittaja on Jarmo Friman.
”Hyvä yhtiö ei ole välttämättä loistosijoitus. Mikään ei ole ikuista. Kilpailijat oppivat ja vallihaudat on tehty ylitettäviksi”, Friman kertoo viestipalvelu X:ssä.
Frimanin mukaan kontrasijoittajan on varauduttava siihen, että ”härät ovat sitkeitä ja maniat hurjia”. Järki on hänen mukaansa aliarvostettu hyödyke, kun huuma iskee. Nousu voi viedä tolkullisen arvostuksen palasiksi, ja nousu voi kestää paljon odotettua kauemmin.
Frimanin mukaan kontrasijoitta näkee, että massat ovat usein väärässä.
”Asenteeseen kuuluu ripaus yleistä epäilyä, auktoriteettisanelun karsastaminen, uteliaisuus ja hyppysellinen itsepäistä uskoa omiin ideoihin”, hän kuvailee.
Kontrasijoittaja hakee ”piilevää arvoa”, jonka etsiminen vaatii työtä. Friman muistuttaa, että yritys tai muu ostokohde voi olla halpa syystä tai syyttä.
