Kestävä irtipääsy maksuhäiriöistä voi olla vaikeaa.
Suomen Asiakastieto kertoo tiedotteessaan, että sen rekisterissä olevien maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on alkuvuonna kasvanut noin viidellä tuhannella, ja maaliskuun lopussa heitä oli yhteensä 355 600. Viime vuonna maksuhäiriöisten henkilöiden määrä oli vielä huomattavassa laskussa pääosin lakimuutosten myötä.
Maksuhäiriömerkinnän saa nykyään pois maksamalla sen perusteena olevan velan. Jos henkilö ei samalla onnistu vakauttamaan omaa talouttaan, jäävät puhtaat luottotiedot monelle lyhytaikaiseksi iloksi.
Siksi uusi ilmiö on ylivelkaantuneisuuden rajalla olevien kuluttajien liikkumista edestakaisin puhtaiden luottotietojen ja maksuhäiriön välillä.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes 19 000 suomalaista sai ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän.
”Tämä luku on aiemmin liikkunut 14-15 tuhannen tasossa. Hyppäys tilastoissa vahvistaa kokemuksemme siitä, että maksuhäiriöistä pyritään eroon keinolla millä tahansa, mutta ilman kestävää muutosta omassa taloudessa tie takaisin rekisteriin on nopea. Halu päästä eroon merkinnöistä on tietysti ymmärrettävä, sillä maksuhäiriö vaikeuttaa arkea monin tavoin”, kertoo viestintäpäällikkö Ville Kauppi Asiakastiedosta.
Positiivinen luottorekisteri käyttöön
Huhtikuun alussa toimintansa aloitti verohallinnon ylläpitämä positiivinen luottotietorekisteri. Positiivinen luottotietorekisteri kerää tiedot yksityishenkilöiden lainoista, palkoista, eläkkeistä ja etuuksista yhteen paikkaan.
Luotonantajilla on jo pitkään ollut tarve selvittää luotonhakijan maksukykyä ja aiempaa luottohistoriaa laajemmin kuin pelkästään maksuhäiriöiden perusteella. Siksi Asiakastieto kehitti yhdessä kuluttajaluottoja myöntävien asiakkaidensa kanssa tiedon jakamiseen perustuvan positiivisen luottotiedon palvelun jo vuonna 2013.
”Asiakkaamme ymmärtävät positiivisen luottotiedon arvon erittäin hyvin ja osa heistä on hyödyntänyt sitä palveluidemme kautta jo toistakymmentä vuotta. Jos luotonhakijalla on ennestään monta luottoa tai niiden yhteissumma on suuri, se kertoo kohonneesta luottoriskistä ja siitä, ettei maksuvara riitä muuhun. Uuden luoton myöntäminen ei ole silloin vastuullista tai kannattavaa. Luotonantajat tietävät tämän ja toivottavasti uusi rekisteri auttaa myös meitä ihmisiä itse huomaamaan, milloin oma talous ei kestä uutta luottoa”, Ville Kauppi huomioi.
Mihin positiivisella luottorekisterillä pyritään?
Rekisterin tavoitteena on ehkäistä ylivelkaantumista ja tuoda luotonantajille aiempaa enemmän ajantasaista tietoa luottopäätöksen tueksi.
Rekisterin avulla jokainen suomalainen voi entistä helpommin hahmottaa oman velkatilanteensa. Yksityishenkilöille rekisteri tarjoaa näkymän omiin luottoihinsa, minkä pohjalta he voivat myös itse saada paremman kokonaisnäkymän taloudelliseen tilanteeseensa. Rekisteriin on tallennettu muun muassa yksityishenkilöiden kuluttajaluotot, asunto- ja opintolainat sekä luottokorttien luottosaldot.
Kun henkilö hakee uutta lainaa, luotonantajat kuten pankit, tarkistavat rekisteristä hänen lainatilanteensa ja pystyvät näin aiempaa paremmin arvioimaan hänen maksukykyään.
Luotonantajilla on velvollisuus tarkistaa hakijan tiedot uudesta rekisteristä, kun aikovat tehdä myönteisen päätöksen uudesta kuluttajaluotosta.
