Maailmanlaajuisen pandemian jälkeen korot nousivat ja sijoittajat halusivat välttää riskejä viimeiseen asti. Yhdistelmä aiheutti suuria heilahteluja markkinoilla, ja se taas laski niiden yhtiöiden osakekursseja, joilla on kasvupotentiaalia pitkällä aikavälillä.
Sijoittajat ovat ymmärrettävästi pohtineet, saako kasvusijoittamisesta jatkossa enää houkuttelevia tuottoja. Historian näkökulmasta nyt olisi kuitenkin väärä aika heittää pyyhe kehään.
Aiempia markkinasokkeja ja kasvuosakerahastojen jyrkkiä alamäkiä ovat seuranneet valtavat tuotot seuraavan vuosikymmenen aikana. Näin tapahtui 1970-luvun puolivälin inflaatiokriisin jälkeen sekä vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Kymmenen vuoden kumulatiiviset tuotot olivat 1970-luvulla noin 1 000 prosenttia ja finanssikriisin jälkeen 500 prosenttia.
Ei ole mitään syytä olettaa tilanteen olevan nyt toisin, vaikka tilanteeseen tuo uuden ulottuvuuden nopea teknologinen kehitys ja yhteiskunnalliset muutokset.
Viime vuosikymmenien liiketoimintaympäristö on ollut suhteellisen suotuisa. Yritykset ovat saaneet hankkeilleen halpaa rahoitusta, luonnonvaroja on käytetty liiketoimintojen kasvattamiseksi – kaikki vapaakauppaympäristössä.
Mullistuksia jokaiselle toimialalle
Tilanne on kuitenkin muuttumassa nopeasti. Olemme siirtymässä uuteen rajoitusten aikakauteen.
Raha ei ole enää ilmaista, eivätkä korot ole palaamassa nollatasolle. Luonnonvarat ovat ehtymässä, joten yritykset eivät enää voi kohdella ympäristöä vain rahantekovälineenä. Kansainvälinen luottamus on kortilla, kun kauppapolitiikka asettaa tuontirajoituksia, suojelee kotimaista tuotantoa ja asettaa kansallisen edun etusijalle.
Rajoitteiden lisääntyessä yksi tekijä vie toiseen suuntaan. Laskennallinen älykkyys kehittyy yhä nopeammin, tulee halvemmaksi ja näin leviää nopeasti. Vuosikymmenen aikana koneoppiminen todennäköisesti mullistaa perusteellisesti jokaista toimialaa.
Jotkin yritykset ovat paremmissa asemissa kuin toiset selviytyäkseen näistä muutoksista. Kuten jokaisessa suuressa muutoksessa, jotkut voittavat ja jotkut häviävät. Osakepoimijoille tässä on mahdollisuus löytää tulevaisuuden voittajat.
Minkälaisia ovat uudessa ympäristössä menestyvät yritykset?
Ratkaisuja todellisiin ongelmiin
Jotkin yritykset kääntävät vastatuulen mahdollisuuksiksi ja tarjoavat innovatiivisia ratkaisuja muun muassa sähköisen kaupankäynnin, terveydenhuollon ja pankkitoiminnan aloilla.
Samsara toimittaa telemaattisia järjestelmiä kuorma-autoihin ja varastoihin tuottavuuden parantamiseksi sekä logistiikka-alan aiheuttaman päästöjen vähentämiseksi. Mercado Libre alentaa teknologian avulla pankki-, maksu- ja säästämiskuluja Latinalaisessa Amerikassa, jossa 70 prosentilla ihmisistä ei ole pankkitiliä. Dexcom on muuttanut tapoja hoitaa diabetesta kotona, mikä vähentää sairaaloiden taakkaa.
Liiketoiminnan johtamisen kurinalaisuus ja vahva talous
Korkojen kohotessa vahvan taseen edut tulevat esiin. Osakemarkkinoilla kasvuyhtiöiden taloutta pidetään usein epävakaana, mutta tämä stereotypia on väärä. Monissa kasvuyhtiöissä kurinalainen johto kykenee hyödyntämään yhtiön vahvaa taloudellista asemaa ja hyvää kilpailuasemaa ja pystyy näin korottamaan hintoja, kasvattamaan liikevaihtoa ja tekemään investointeja pitkällä aikavälillä.
Adyenin alusta yksinkertaistaa paikallisia ja kansainvälisiä maksuja. Se ei laskenut hintojaan silloinkaan, kun sen kilpailijat tekivät niin Yhdysvalloissa. Johtoryhmä uskoi yrityksen liiketoimintamalliin sekä piti henkilöstön määrän järkevällä tasolla.
Markkinoita hallitseva musiikin suoratoistosovellus Spotify nosti hintoja viime vuonna. Myös Netflix on korottanut hintojaan useasti viime vuosien aikana ja saanut uutta liikevaihtoa mainoksista.
Mukautumiskyky
Historia on täynnä surullisia tarinoita yrityksistä, joiden kyvyttömyys sopeutua muutokseen on saanut ne katoamaan tai kutistumaan: Kodak, Nokia ja Blockbuster-videovuokraamot. Osakemarkkinoilla on myös paljon sijoittajia, jotka yrittävät imeä viimeiset mehut irti kuolevista liiketoimintamalleista.
Selvitäkseen suurista muutoksista yrityksillä on pystyttävä muuttamaan ajatteluaan ja kehittämään liiketoimintamalliaan.
Esimerkiksi vuonna 1837 perustettu traktorivalmistaja John Deere yhdistää nykyään teknologian maatalouteen. Se hyödyntää tietokoneita, kameroita ja koneoppimista rikkakasvien täsmätorjunnassa, minkä ansiosta torjunta-aineita tarvitaan huomattavasti aiempaa vähemmän. Tämä on hyväksi sekä ympäristölle että maanviljelijän taloudelle.
Toinen esimerkki on Shopify, joka tarjoaa kaikki tarvittavat työkalut verkkokaupan perustamiseen. Se on myös luonut uusia koneoppimistyökaluja, jotka muuttavat verkkokauppaa. Shopifyita käyttävät kauppiaat voivat nyt käyttää tekoälytyökalujaan ja automatisoida toistuvia prosesseja, kirjoittaa tuotekuvauksia ja analysoida myyntiä, mikä säästää aikaa ja rahaa.
Yritysten mukautumiskykyä ei pysty mallintamaan yksinkertaisesti, mutta yritykset menestyvät kilpailijoitaan paremmin, jos ne jatkavat kokeilujaan parantaakseen muuttumiskykyään.
Kärsivällisyys palkitaan
Nöyryys ja pohdiskelu ovat olennaisia sijoittamisessa, ja opimme jotain jokaisesta korkean tuoton kaudesta. Salkunhoitajien on kuitenkin yhtä tärkeää pitäytyä omassa tyylissään ja sijoitustavassaan. Kasvusijoittajille tämä merkitsee sellaisten yritysten esiin kaivamista, jotka pystyvät navigoimaan nopeiden ja perusteellisten muutosten maailmassa.
Vaikka pitkän aikavälin mahdollisuuksiin keskittyminen on yksinäistä puuhaa lyhyen aikavälin markkinasentimentissä, historian oppien mukaan kärsivällinen strateginen sijoittaminen palkitaan tulevana vuosikymmenenä. ”Mahtavan seitsikon” menestys on jättänyt suuren joukon yrityksiä pimentoon. Tässä tuntuisi olevan kerran sukupolvessa tuleva mahdollisuus kasvusijoittajille.
Varainhoitoyhtiö Baillie Giffordin Long Term Global Growth -rahasto on sijoittanut useisiin artikkelissa mainittuihin yhtiöihin.
