Nordean kaikki neljä liiketoiminta-aluetta tekivät hyvän tuloksen ensimmäisellä neljänneksellä.
Korkojen nousu on ollut mannaa pankeille, jotka ovat viime vuonna tehneet vahvaa tulosta kasvaneiden korkokatteiden ansiosta. Näin on tilanne myös Nordean osalta.
Pankki julkisti torstaiaamuna vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen tulosraporttinsa. Tammi-maaliskuussa Nordean korkokate nousi 1,95 miljardiin euroon viime vuoden 1,77 miljardista eurosta.
Pankin tuottojen kasvu jatkui hyvänä. Tuotot yhteensä kasvoivat kuusi prosenttia pääasiassa korkokatteen 11 prosentin nousun ansiosta.
Nettopalkkiotuotot pysyivät vuoden takaisella tasolla. Vakuutustoiminnan nettotulos parani 33 prosenttia. Kulut vähenivät yhdeksän prosenttia, kun vakausmaksut pienenivät. Kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon, kulut kasvoivat viisi prosenttia. Tämä johtui inflaatiosta sekä suunnitelmien mukaisista lisäinvestoinneista riskienhallintaan ja teknologiaan.
Odotettua vahvempi tuloskehitys
Nordean oman pääoman tuotto oli ensimmäisellä neljänneksellä 18,1 prosenttia. Vuotta aiemmin oman pääoman tuotto oli 17,1 prosenttia. Kulu/tuotto-suhde pysyi vakaana ja oli 40 prosenttia, kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon.
Liikevoitto nousi 19 prosenttia. viime vuoden 1,48 miljoonasta eurosta 1,76 miljoonaan euroon. Osakekohtainen tulos parani 0,31 eurosta 0,38 euroon. Analyytikoiden konsensusodotus liikevoitolle oli 1,57 miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,33 euroa. Tuloskehitys oli siis selvästi odotuksia vahvempaa.
Luotonannon volyymit pysyivät vakaina, vaisuista markkinaolosuhteista huolimatta.
Nordean luotonanto yrityksille kasvoi kaksi prosenttia vuoden takaisesta. Asuntoluottojen volyymit pysyivät ennallaan, kun asuntokauppa jatkui vaisuna. Henkilöasiakkaiden talletusvolyymit kasvoivat prosentin. Yritysasiakkaiden talletusvolyymit supistuivat kuusi prosenttia vuoden takaisesta.
Hoidossa oleva varallisuus kasvoi kahdeksan prosenttia, ja uutta varallisuutta saatiin Pohjoismaissa neljänneksen aikana hoitoon nettomääräisesti 1,1 miljardia euroa.
Luottosalkun laatu pysyi vahvana ja nettoluottotappioita oli edelleen vähän. Luottosalkku on hajautettu eri toimialoille ja markkinoille, ja sitä tukee konservatiivinen riskiprofiili.
Lisäksi Nordean pääomarakenne edelleen vahva. Nordean ydinvakavaraisuussuhde parani 17,2 prosenttiin, eli se ylittää viranomaisten nykyisen vähimmäisvaatimuksen 5,1 prosenttiyksiköllä.
Nordean konsernijohtaja Frank Vang-Jensen kertoo, että hintainflaatio hellitti Pohjoismaissa, mikä helpotti kotitalouksien ja yritysten tilannetta jonkin verran.
”Makrotalouteen ja geopolitiikkaan liittyy kuitenkin edelleen paljon epävarmuutta. Venäjän sota Ukrainassa ja Lähi-idän konflikti muistuttavat meitä jatkuvasti siitä, miten hauras maailman tilanne on tällä hetkellä”, Vang-Jensen varoittaa.
Näkymät ennallaan
Konsernijohtajan mukaan Nordeassa on hyvät edellytykset toimia epävarmuuden keskellä ja tukea asiakkaitaan.
”Liiketoimintamme on vahvaa, ja sitä tukee kestäväksi osoittautunut ja hyvin hajautettu liiketoimintamalli. Olemme johtavassa asemassa kaikilla markkinoillamme ja liiketoiminta-alueillamme. Kuten ensimmäinen neljännes osoittaa, olemme tuloksella mitattuna edelleen myös yksi Euroopan parhaista pankeista.”
Vang-Jensenin mukaan Nordea tavoittelee myös jatkossa markkinoiden parasta tulosta keskittymällä kannattavaan kasvuun ja tehostamalla pääoman käyttöä hyvin hajautetun liiketoimintamallinsa avulla.
Pankki pitää vuoden 2024 näkymät ennallaan.
Nordea odottaa oman pääoman tuotto yltävän yli 15 prosenttiin. Nordean mukaan sen liiketoimintamalli on vahva ja pohjoismainen luottosalkku on erittäin hyvin hajautettu. Näiden seikkojen ansiosta Nordea pystyy tukemaan asiakkaitaan sekä pitämään tuotot laadukkaina, tuloksensa vakaana ja kannattavuutensa hyvänä suhdannekierron kaikissa vaiheissa.
