Helppo raha ja luksuselämän ihannointi voivat houkutella nuoria ansaitsemaan tavoilla, jotka eivät kestä viranomaisten tarkastelua.
Verohallinto on huolissaan ilmiöstä, jossa osa nuorista joko tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään ajautuu harmaan talouden toimijaksi.
Tyypillinen esimerkki ovat somealustojen tai virtuaalivaluuttapörssien kautta saadut tulot, jotka jätetään ilmoittamatta Verohallinnolle. Verottajan arvion mukaan valtaosa virtuaalivaluuttatuloja tai alustatalouden tuloja saavista jättää ilmoittamatta kyseiset tulot verotukseen.
Joissakin tapauksissa kyse on siitä, että talousrikolliset käyttävät nuorten tietämättömyyttä tai rahavaikeuksia hyväkseen.
”Ei ole tavatonta, että rikolliset pyytävät pientä rahallista korvausta vastaan käyttöönsä nuoren verkkopankkitunnukset, joita voidaan käyttää rikolliseen toimintaan”, sanoo ylitarkastaja Salla Autio Verohallinnosta.
Laitonta maahantuontia
Yksi tällainen nuorille tyypillinen rikos on nuuskan laiton maahantuonti palkkiota vastaan.
Tuomio tällaisesta rikoksesta ei välttämättä ole kovin ankara. Kuitenkin maksettavaksi voi lisäksi tulla suuri summa veroja, jos rikokseen liittyy veronalaisia tuloja tai esimerkiksi valmisteverolain alaisten tuotteiden kaupallista hallussapitoa, Autio sanoo.
Aution mukaan nuuskan tai sähkötupakkatuotteiden tilaaminen ja edelleen kauppaaminen kaveripiirissä voi olla niin tavallista, ettei siihen ymmärretä liittyvän mitään laitonta tai ainakaan verovelvoitteita.
Toinen Verohallinnon esille tuoma esimerkki nuorten tekemistä rikoksista saattaa liittyä somealustoilta saatuihin tuloihin ja virtuaalivaluuttakauppaan. Kaikki nuoret eivät ilmoita somealustoiltaan saamia tuloja tai virtuaalivaluuttojen kaupoista syntyneitä pääomatuloja verottajalle.
Verohallinto saa kuitenkin virtuaalivaluuttapörsseiltä ja alustatalouden toimijoilta tietoa näiden suomalaisasiakkaiden saamista tuloista.
Aution mukaan tällaisissa tilanteissa on usein vaikea arvioida, onko kyse tietämättömyydestä vai tahallisesta tulojen ilmoittamatta jättämisestä.
”Suomessa kuitenkin lähes kaikista tuloista pitää maksaa veroja, vaikka kyse olisikin uudenlaisesta ansaitsemisen muodosta. Tietämättömyyteen vetoaminen ei poista verovelvollisuutta”, Autio sanoo.
Nuori voi jopa tietämättään ajautua rahanpesuun
Kolmannessa esimerkissä on kyse rahanpesusta.
Nuoresta saatetaan tehdä hänen tietämättään vastuuhenkilö yritykseen, jonka nimissä huijataan Verohallinnolta perusteettomia alv-palautuksia. Verohallinto huomaa yrityksen rikollisen toiminnan, jonka jäljet johtavat huijatuksi tulleeseen nuoreen.
Vaikka todellista rikollistoimintaa harjoittavat suuremmat tekijät, myös nuori saa tuomion tahallisesta rahanpesurikoksesta.
”Toistaiseksi tietoomme tulee vielä suhteellisen vähän tämänkaltaisia tapauksia, mutta esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa lasten ja nuorten hyväksikäyttö talousrikoksissa on selvästi yleisempää. Siksi Suomessa on tärkeä puuttua ilmiöön nyt”, Autio sanoo.
Verohallinnon tuoreessa Rikoksena raha -podcastissa avataan kuvitteellisten, mutta tosielämään perustuvien tarinoiden avulla esimerkkitilanteita, joissa nuoret ovat ajautuneet harjoittamaan harmaata taloutta.
Rikoksena raha -podcast on kuunneltavissa Spotifyssa. Lisäksi jaksot löytyvät uudistetulta verokampus.fi-verkkosivustolta, joka on suunnattu nuorille sekä opettajille ja muille nuorten kanssa työskenteleville.
