Makrotalous

Onko edessä eläkeleikkaukset ja eläkeiän nosto?

Valtiovarainministeri Riikka Purra väläyttää leikkauksia eläkkeisiin. Paineita on myös eläkeiän nostoon.

Riikka Purra valtiovarainministeri budjettiehdotus
Valtiovarainministeri Riikka Purra.

Valtiovarainvaliokunnan esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2024 on noin 88 miljardia euroa. Määrärahataso on noin 6,5 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Talousarvion kasvu aiheutuu muun muassa hyvinvointialueiden rahoituksesta, indeksitarkistuksista ja korkomenoista sekä panostuksista turvallisuuteen ja Ukrainan tukemisesta.

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan noin 76,4 miljardia euroa vuonna 2024. Talousarvio on siten noin 11,4 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla velkaa.

Hallitusohjelman mukaisesti työeläkepolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat eläkkeiden riittävä taso ja kattavuus, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus sekä rahoituksen kestävyys myös pitkällä aikavälillä.

Petteri Orpon hallituksen mukaan työeläkejärjestelmää on tarpeen uudistaa, koska muun muassa syntyvyyden laskun, huoltosuhteen heikkenemisen ja heikon talouskasvun vuoksi eläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys on heikentynyt. Uudistus tarvitaan myös turvaamaan tulevaisuudessa eläkkeiden riittävä taso.

Vaatimus eläkeleikkauksista

EVAn konsultti Jussi Pyykkönen arvioi, että Petteri Orpon hallituksen suunnittelemista kuuden miljardin euron sopeutuksesta on kuitenkin toteutumassa vain noin kolme miljardia euroa.

”Kestävä julkinen talous edellyttää yhteensä 13 miljardin euroa sopeutustoimia. Seuraavan hallituksen tehtäväksi jää 10 miljardin sopeutus, ellei lisäpäätöksiä tehdä”, Pyykkonen arvioi.

Pyykkösen mukaan ainoat kokoluokaltaan riittävän suuret sopeutuskohteet ovat eläkkeet ja terveydenhuolto. Siksi hänen mukaansa eläkkeet pitää jäädyttää hallituksen loppukaudeksi ja sitoa sen jälkeen kuluttajahintaindeksiin.

Lisäksi eläkeikää pitää nostaa kahdella vuodella ja työttömyys- sekä opiskeluaikojen eläkekertymistä luopua.

Eläkkeisiin kohdistuvilla säästöehdotuksilla olisi Pyykkösen mukaan mahdollista saada aikaan yli kolmen miljardin euron julkisen talouden säästöt vaalikauden aikana. Pitkällä aikavälillä nämä toimet vähentäisivät kestävyysvajetta jopa seitsemällä miljardilla eurolla yhteensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra väläyttää Iltalehden haastattelussa mahdollista eläkkeiden leikkausta.

Purran mukaan eläkeleikkaukset voitaisiin toteuttaa esimerkiksi jäädyttämällä indeksit, ja se on yksi osa neuvottelukokonaisuutta.

Myös veronkorotukset joihinkin eläkkeisiin voivat tulla Purran mukaan kyseeseen. Kaikkein pienimpiin eläkkeisiin kajoamista valtiovarainministeri ei kuitenkaan pidä järkevänä oikeudenmukaisuussyistä.

Myös eläkeikää on jatkossa välttämätöntä nostaa, valtiovarainministeri esittää.

Eläkejärjestö ei hyväksy leikkauksia

Eläkkeensaajien Keskusliiton (EKL) toiminnanjohtaja Timo Kokko vetoaa maan hallitukseen, että se säästöpäätöksiä tehdessään jättäisi eläkkeensaajien indeksit ja eläkkeiden veronkorotukset niiden ulkopuolelle.

Kokko muistutti juhlapuheessaan Mansen Eläkkeensaajien 50-vuotisjuhlassa Tampereella, että palkat ovat kasvaneet selvästi eläkkeitä nopeammin. Työeläkeindeksi on noussut vuosina 1995–2022 noin 57 prosenttia, mutta ansiotasoindeksi samaan ajanjaksoon lähes 115 prosenttia. Reaalinousu palkoissa on ollut 38 prosenttia mutta eläkkeissä vain noin yksi prosentti. 

Kansaneläkeindeksistä leikkaaminen kohdistuisi Kokon mukaan kaikkein vähävaraisimpiin.

”Heidän taloutensa ei tätä missään nimessä kestä. Tuossa joukossa on paljon ihmisiä, jotka joutuvat tekemään päätöksiä ruuan- ja lääkkeidenoston välillä.”

Kokon mukaan Suomessa eli vuoden 2021 lopussa köyhyys- tai syrjäytymisriskin alla 248 000 eläkkeensaajaa.

Tällaisia eläkkeitä suomalaiset saavat

Eläketurvakeskuksen mukaan suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke vuonna 2023 oli 1 977 euroa, kun se edellisvuonna oli 1 845 euroa. Mediaanieläke oli viime vuonna 1 736 euroa kuukaudessa. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Kelan yhteistilastosta.

Keskieläkkeen noususta huolimatta yli 60 prosenttia eläkeläisistä sai eläkettä alle 2 000 euroa kuukaudessa. Heitä on lähes miljoona.

”Suuret eläkkeet ovat yhä harvojen herkkua. Esimerkiksi yli 5 000 euron eläkettä maksettiin viime vuonna noin 2 prosentille eläkkeensaajista. Enemmistö heistä on miehiä”, Eläketurvakeskuksen tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki kertoo.

Indeksitarkistukset korottivat maksussa olevia työeläkkeitä 5,7 prosenttia ja Kelan maksamia eläkkeitä 5,9 prosenttia vuoden 2024 alussa. Indeksit korjaavat eläkkeitä kuitenkin viiveellä, joten vuonna 2023 jatkunut hintojen nousu toi korkeat korotukset vielä vuonna 2024.

Eläkkeensaajan asumistukeen tarkistuksia ei tehty, koska niiden tarkistukset vuosille 2024–2027 on jäädytetty.

Myös nettona eli verojen jälkeen eläkkeet nousivat viime vuodesta 5–6 prosenttia. Keskieläkkeen tasolla eläkeläisten käteen jäävä tulo kasvoi hieman indeksikorotusta enemmänkin.

Kommentoi
Ylös
>