Arvo-osakkeet

Suomalaisilla sijoittajilla yli miljardi euroa kiinni SSAB:ssa

Suomalaisilla sijoittajilla on paljon pelissä hiiliteräsyhtiö SSAB:ssa, jonka siirto kohti fossiilitonta terästä jäi toistaiseksi ilman positiivista vastakaikua Helsingin ja Tukholman pörsseissä.

SSAB teräsyhtiö
Kuva: SSAB.

Ruotsalainen SSAB:n ja silloinen Rautaruukki niputtivat fuusiossaan terästehtaansa yhteen kymmenen vuotta sitten.

Uusi käänne koitti viime viikolla, jolloin SSAB liputti 4,5 miljardin euron investoinneista fossiilivapaaseen teräkseen. Euroopan yksi tehokkain eli Raahen sulatto jää toistaiseksi investoinneista paitsi.

Jätti-Investointia yhtiön Ruotsin Luulajan tehtaalle voi ehkä pitää hieman vetona kotiinpäin, minkä voi osaksi tulkita osakekurssien reilusta pudotuksesta investointien julkistuksen jälkeen. Suuret ulkomaiset rahastot asettuivat teräsyhtiössä myyntilaidalle, minkä voi päätellä SSAB.n osakkeiden vaihdosta Tukholman pörssissä.

SSAB osakkeet Helsingin pörssi
Kuva: Hannu Angervuo.

Sijoittaja joutuu investointien myötä ottamaan pitkän aikahorisontin teräsyhtiön osakkeen arvostuksessa ja tuotoissa.

”Nyt velattoman SSAB:n mahdollista velkaantumisastetta ei pysty ennustamaan miljardien investointien seurauksena, minkä noteeraavat myös sijoittajat. Myös investointien tuotto jää auki”, omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo toteaa.

Yhtiö leikkasi 42 prosenttia osakekohtaisesta osingostaan viime tilikaudelta. Yhtiö on jättänyt myös osingot väliin viitenä vuotena viimeisen kymmenen vuoden aikana. Angervuo ennakoi, että investoinnit saattavat johtaa osakeantiin tai osingottomiin vuosiin pidemmällä aikavälillä.

Yli 55 000 suomalaista sijoittajaa

Pörssipiireiltä on jäänyt hieman paitsioon se, että yhteensä noin 55 000 suomalaista sijoittajaa pitää nyt hallussaan noin miljardilla eurolla teräsyhtiö SSAB:n osakkeita. Teräsfuusio toteutui aikanaan osakevaihtona, jossa suomalaiset sijoittajat ja valtio vaihtoivat Rautaruukin osakkeet SSAB:n osakkeisiin.

Angervuon laskelma suomalaisten miljardin euron arvoisesta salkusta perustuu yhtiön huhtikuun alun A- ja B-osakkeiden kurssitasoon.

SSAB osakkeet Helsingin pörssi
Kuva: Hannu Angervuo.

Piensijoittajat omistavat äänivallaltaan heikkoja B-osakkeita ja Suomen valtio sekä B:tä että äänivaltaisia A-osakkeita, kuten SSAB suurin omistaja ja vallankäyttäjä Ruotsin valtion kaivosjätti LKAB.

Rautamalmistaan tunnettu LKAB omistaa noin 16 prosenttia SSAB:sta, josta kuuluu noin kahdeksan prosenttia Suomen valtiolle. 

A-osakkeen tuotto laskenut valtiolle 

Angervuo pudottelee lukuja SSAB:n pörssiarvosta, joka teki noin 6,4 miljardia euroa kuluvan vuoden huhtikuun alussa. Rautaruukki-fuusion lähtöviivoilla pörssiarvoksi tuli 3,6 miljardia euroa eli yhtiön arvo on vahvistunut miltei tuplat.

Suomen valtion salkun arvoksi tulee noin 400 miljoonaa euroa, ja muut suomalaiset omistavat noin 689 miljoonalla eurolla teräsyhtiön osakkeita.

Piensijoittajalle voi pitää noteerauksen arvoisena sitä, että SSAB:n A-osake nousi vielä vuoden 2014 elokuussa noin 50 prosenttia arvokkaammaksi kuin B-osake.

Angervuon mukaan osakkeiden hintaero on sittemmin tyystin hävinnyt, eli A-osakkeesta arvo on pudonnut heikommaksi verrattuna B-osakkeeseen.

Suomen valtio turvasi valtaansa etenkin A-osakkeiden omistuksella fuusiossa, mutta tuotot ovat jääneet kehnoiksi.

”Valtion sijoitusyhtiö Solidiumin äänivaltaisen A-osakkeen omistus ei ole antanut tuottoja eikä onneakaan kuluvan vuoden huhtikuun alkuun mennessä verrattuna B-osakkeisiin”, Angervuo lisää.

Suomalaiset omistavat nyt SSAB:n osakkeista 17,02 prosenttia ja 13,7 prosenttia äänistä, joista kuuluu noin kuuden prosentin osuus suomalaisille piensijoittajille.

Hiiliteräs luonut arvonnousua

SSAB on tuottanut melko muhkean arvonnousun omistajilleen Rautaruukin fuusion julkistamisen jälkeen. Angervuo laskee, että noin 10 000 euron sijoitus on nostanut noin 77 prosenttia yhtiön omistuksen arvoa kymmenessä vuodessa.

Jos sijoittaja on vielä onnekkaasti laittanut SSAB:sta irronneet merkintäoikeudet ja osingot uudelleen yhtiön osakkeisiin, sijoituksen arvo on nyt noin kymmenen vuoden pitoajan jälkeen noussut 329 prosentin verran.

Helsingin pörssi on samalla aikajaksolla noussut osinkojen kanssa vähemmän eli 232 prosenttia. Esimerkiksi jaloteräsyhtiön Outokummun osakekurssi on samassa ajassa ottanut noin kolme prosenttia miinusta.

Angervuo ei spekuloi, että onko SSAB:n osakekurssi nyt kallis vai halpa.

Teräsyhtiön osakekurssi on vahvistunut noin 77 prosenttia ja Helsingin pörssin indeksi 49,5 prosenttia Rautaruukki-fuusion jälkeen.

Yhtiö lukeutuu niin sanottuihin syklisiin yhtiöihin, joiden osakekurssit ja tulokset voivat ponnahtaa nopeaan tahtiin ylös ja alas.

Angervuon mukaan sijoittajat puntaroivat nyt, että millä hinnalla SSAB ryhtyy sitten ”joskus” myymään fossiilivapaata terästä, joka eri markkinalähteiden mukaan kohoaa jopa kolme kertaa kalliimmaksi tuotannon alussa verrattuna perinteiseen hiiliteräkseen.

”Raahen sulatto on yksi Euroopan tehokkain, mikä turvaa SSAB:lle kassavirtaa kohtuullisenkin teräksen hintatason aikana”, Angervuo lisää.

Investointeja sulattoihin

Teräksellä menee lujaa Yhdysvalloissa, jossa tehdastaan pyörittävä SSAB saattaa ottaa jopa satojen miljoonien dollareiden valtion vetoavun fossiilivapaaseen teräkseen.

Mutta uusia perinteisiä sulattojakin tulee terästehtaille.

Jättiyhtiö Arcelor Mittal investoi pörssitiedotteensa mukaan uuteen terässulattoon Yhdysvaltain Calvertissa, jossa myös Outokumpu omistaa sulaton. Mittal on myös ostanut Vallovers-nimisen teräsyhtiön, jota ostaja kehuu vähäpäästöiseksi myös Yhdysvaltain tehtaan osalta.

SSAB:n rapakon takainen kilpailija Nucor investoi teräslevyjen uuteen tehtaaseen. Teräsyhtiöt kajauttavat samalla yhtenä rintamana huudon kohti yhä tiukempien päästöjen puolesta.

Angervuo viittaa markkinalähteisiin, joiden mukaan kiinalaiset investoivat alati uusiin sulattoihin.

”Sijoittajat pähkäilevät sitä, että pystyykö fossiilista vapaa teräs kilpailemaan pidemmällä aikavälillä hiiliteräksen kanssa”, Angervuo arvioi.

Amerikkalaisten teräsyhtiöiden, kuten Nucorin ja US Steelin osakekurssit ovat vuodessa vahvistuneet kaksinumeroisin prosenttiluvuin.

Etenkin synergiaedut nousivat pintaan vuoden 2014 tammikuussa, jolloin ruotsalaisen sijoitusyhtiön Industrivärdenin hallituksen puheenjohtaja Sven Martin-Löf, SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist ja Rautaruukin silloinen toimitusjohtaja Sakari Tamminen sekä hallituksen puheenjohtaja Kim Gran julkistivat Helsinkiläisen Kämpin peilisalin kristallikruunujen loisteessa yhtiöidensä fuusiohankkeen.

SSAB:n suurin omistaja eli Industrivärden rahasti eli myi sitten myöhemmin kurssihuippujen aikana kaikki träsyhtiön A-ja B-osakkeensa.

Kommentoi
Ylös
>