Tutkimuslaitos Labore arvioi tuoreessa talousennusteessaan, että Suomi on vielä toistaiseksi kituliaan talouskasvun vaiheessa, mutta tulevien vuosien kehitys on edellisiä valoisampi.
”Ennustamme kuluvan vuoden bruttokansantuotteen kasvuksi 0,4 prosenttia, ja vuosille 2025–2026 vastaavat luvut ovat 2,1 ja 2,0 prosenttia. Arviotamme kuluvan vuoden talouskasvusta on tarkistettu alaspäin muun muassa rakentamisen sitkeiden ongelmien vuoksi, mutta näemme talouden kasvavan vuonna 2025 syksyn ennustettamme ripeämmin”, Labore toteaa.
Ennuste talouden kasvusta merkitsee suunnanmuutosta vuodesta 2023, jolloin talous supistui 1,0 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella.
Keskeisistä vientimarkkinoista Labore arvioi, että euroalue pääsee viime aikojen talousongelmistaan eroon hiljalleen, kun taas Yhdysvalloissa niitä ei ilmaantunut alkuunkaan. Euroalueella toipuminen Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamista energiahintapiikistä ja tarjontahäiriöistä on käynnissä, mutta paremmat ajat ovat edessä.
Työmarkkinat ovat melko vakaat ennustejaksolla, vaikkakin työttömyysaste jatkaa heikentymistään.
Labore ennustaa työttömyyden pysyvän vuoden 2023 lukemissa kuluvan ja seuraavan vuoden, mutta vuonna 2026 tullaan näkemään työttömyyden kasvavan 7,4 prosenttiin. Työllisyydessä kehitys on vastaavaa, ja työllisten osuus työvoimasta laskee hallituksen työllisyystoimista huolimatta vuonna 2026.
Työn tuottavuus kehittyy suotuisasti, minkä vuoksi työllisyysasteen pudotus ei kanavoidu talousnäkymän heikentymiseen.
Viennin osalta Suomi on Laboren mukaan vedenjakajalla.
”Odotamme, että vienti supistuu kuluvana vuonna 0,9 prosenttia mutta kääntyy vajaan kolmen prosentin kasvuun vuosina 2025–2026. Viennin näkymät kytkeytyvät tiiviisti kansainväliseen suhdannekehitykseen, jonka ennustamme kohenevan ennustejakson loppua kohden etenkin euroalueen osalta”, tutkimuslaitos ennustaa.
Inflaatio jatkaa laskusuunnassa
Inflaation Labore odottaa hidastuvan merkittävästi viime vuoden korkeista luvuista. Vuoden 2024 helmikuussa hinnat nousivat noin kolme prosenttia vuoden takaisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Vastaava luku vuoden 2023 helmikuussa oli lähes yhdeksän prosenttia.
Inflaation hidastumiseen vaikuttavat Venäjän sotatoimia seuranneiden tarjontasokkien hiipuminen ja kireä rahapolitiikka. Yksityinen kulutus kasvaa ennustejaksolla reaaliansioiden kehityksen mukana.
Laboren ennusteen mukaan kuluttajahintaindeksillä mitattava inflaatio on tänä vuonna 2,2 prosenttia. Vuonna 2025 inflaatio laskee 1,8 prosenttiin ja vuonna 2026 1,9 prosenttiin. Yksityisen kulutuksen Labore ennakoi kasvavan kuluvana vuonna 0,4 prosentilla. Vuonna 2025 yksityinen kulutus kasvaa 1,2 prosenttia ja vuonna 2026 1,9 prosenttia.
”Energian ja elintarvikkeiden hinnat eivät arvioimme mukaan nouse merkittävästi vuonna 2024. Odotamme asumisen hintojen nousun hidastuvan vuoden 2024 kuluessa, kun asuntolainojen korot eivät enää nouse tai jopa laskevat vuoden takaisesta”, toteaa Laboren erikoistutkija Jani-Petteri Ollikainen.
Ollikaisen mukaan yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, joka ei huomioi asuntolainojen korkoja, kasvoi helmikuussa vain noin prosentilla.
”Palkkojen nousu pitää hintapaineita yllä palvelusektorilla, mutta oletamme tämän vaikuttavan maltillisesti keskimääräiseen inflaatioon”, hän arvioi.
Investoinnit puolestaan kärsivät etenkin rakentamisen ongelmista.
”Tämä painaa ennustettamme kuluvan vuoden investoinneista -1,2 prosenttiin. Rahapolitiikan keveneminen tänä ja ensi vuonna parantaa investointinäkymiä vuosille 2025–2026. Arvioimme, että investoinnit kasvavat tällöin noin kolmen prosentin luokkaa”, Labore toteaa.
Suomen suurin haaste on yhä suurempiin vaikeuksiin joutuva julkinen talous.
Laboren mukaan julkisen talouden ongelmat eivät ole poistuneet. Tutkimuslaitos arvioi, että julkinen talous säilyy alijäämäisenä läpi ennustejakson, ja valtionbudjetti on keskimäärin kymmenen miljardia alijäämäinen vuosittain.
Julkista taloutta painavat tutut ongelmat. Verotulojen kasvu on ennakoitua heikompaa ja menopuolella merkittävänä tekijänä korostuvat kasvaneet velanhoitokustannukset, Labore toteaa.
Riskejä piisaa
Suomen kasvun tiellä on kuitenkin edelleen selkeästi tunnistettavia riskejä.
Laboren mukaan ensimmäinen riski liittyy julkista taloutta vahvistaviin sopeutustoimiin.
”Arvioimme, että sopeutustoimet saattavat johtaa ennakoitua suurempaan yksityisen kulutuksen supistumiseen kotitalouksien varautuessa tulojen pudotukseen.”
Toinen riski liittyy meneillään oleviin työmarkkinauudistuksiin. Äkilliset muutokset sopimisen käytäntöihin voivat kasvattaa merkittävästi sopimisen kustannuksia.
Kolmas riski liittyy kansainväliseen talouteen. Laboren mukaan Lähi-idän heikentynyt turvallisuustilanne ja tulevat Yhdysvaltain presidentinvaalit voivat tuoda mukanaan vaikeasti ennakoitavia häiriötekijöitä kansainväliseen talouteen, joista Suomi pienenä avotaloutena herkästi kärsii.
